vuorovaikutus ja osallistuminen

Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään kestävää kehitystä. Alueiden suunnittelussa, rakentami­sessa ja käytössä on noudatettava tämän lain säännöksiä.

Kaavoituskatsaus on vuosittainen julkaisu, jossa kuvataan vireillä olevat kaavoitushankkeet. Kat­sauksesta kuntalaisilla on mahdollisuus saada keskitetysti tietoa siitä, millaiset kaavoitusasiat heitä paraikaa ja lähitulevaisuudessa koskevat.

Kaavan vireilletulon yhteydessä on laadittava suun­nitelma, jossa kerrotaan kaavan lähtökohdista, vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan tarvittavassa laajuudessa riippuen kaavan lähtökohdista.

Osallisia ovat kaikki, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan. Yksi tulkinta osallisen käsitteelle on, että osallinen on jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Osallisille ilmoitetaan kaavoituksen vireil­letulosta lehtikuulutuksella. Kaavaluonnoksen nähtävänä olosta ilmoitetaan maanomistajille ja naapureille kirjeitse ja muille osallisille lehtikuu­lutuksella. Osallisia ovat: 

• kaavoitettavan alueen maanomistajat
• asukkaat ja alueella toimivat henkilöt, joiden työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa
• viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suun­nittelussa käsitellään, esimerkiksi kunnan hallintokun­nat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäris­töyhdistykset tai kylätoimikunnat.

Asemakaava koostuu kartasta ja kaavamerkin­nöistä ja määräyksistä, jotka muodostavat lain­mukaisen asiakirjan, jota on noudatettava. Ase­makaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaa­van lähtökohdat sekä perustellaan kaavan ratkai­sut. Kaavaan voi liittyä myös alueellinen raken­nusjärjestys, rakennustapaohjeita sekä inven­tointeja ja selvityksiä.

Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeelli­sessa määrin selvitettävä suunnitelman toteutta­misen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yh­dyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

Maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Sopimuk­sessa sovitaan maanomistajan omistaman alu­een asemakaavoituksen käynnistämisestä sekä kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista.

Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käyn­nistämisestä.

Kunnalla on oikeus periä maanomistajalta tai maan haltijalta kaavan laatimisesta, selvityksistä ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomista­jan tai maan haltijan aloitteesta. Kaavoituskustannusten hinnoittelu on käsitelty yhdyskuntalautakunnassa, jossa on hyväksytty käytettävä kaavoitustaksa (lomakkeet osiossa).

YLA on lautakunta, joka käsittelee kaava-asiat luonnosvaiheessa sekä ehdotusvaiheessa, jos kaava on oleellisesti muuttunut. Lautakunnalle selvitetään kaavan lähtökohdat, suunnitelmat sekä osallisten kannanotot kaava-asiakirjoista.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavat sekä  vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat. Yleiskaavan hyväksymisen päätösvaltaa ei voi siirtää edelleen.

Kaupunginhallitus hyväksyy kaavoituskatsauksen sekä muut kuin vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat. Hallitus myös määrää tarvittaessa rakennuskiellon kaavan laatimista varten sekä arvioi asemakaavan ajanmukaisuuden.

Alueellinen ELY-keskus valvoo mm. valtakunnal­listen alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteutta­mista. Tarvittaessa kaavasta järjestetään viran­omaisneuvottelu alueellisen ELY-keskuksen kanssa. ELY:ltä pyydetään lausunto merkittävistä kaavahankkeista. ELY-keskus voi tehdä kunnalle oikaisukehotuksen hyväksytystä kaavasta.