Sisältöön »

1800-luku

 
 
 
L. T. Billingin maalaus Kehräämöalueesta vuodelta 1853.
 

1838184118421843184418451846184718481849

 
 

1838

 
Maalaus Axel Wahrenista.
 
 

Tukholmalainen värjärimestari Axel Wahren (1814-1885) vuokrasi Jokioisten kartanon verkatehtaan. Jokioisilla aloittaessaan hän oli 24-vuotias (muotokuvassa jo noin 50 v.)

 
 

1841

 
Verkatehdas rakennus.
 

Wahren rakennutti Jokioisten Verkatehtaalle uuden kutomon vuosina 1841-1843. Verkatehdas toimi tässä rakennuksessa vuoteen 1858 asti.

 
 

1844

 
Wahren
 

Yritteliäs Wahren alkoi suunnitella oman tehtaan perustamista. Yhteistyö Jokioisten kartanon omistajan, kapteeni Josef Brehmerin (1789-1874) kanssa, ei sujunut mutkitta. Sopiva paikka uudelle tehtaalle löytyi kartanon maiden reunalta, Talsoilan ja Kuhalan kylien välissä juoksevan Kuhalankosken partaalta.
Videossa Wahren.

 
 
 
 

1845

 
Kuhalankosken mylly.
uusi-mylly.jpg
 

Axel Wahren ja Kuhalan kylän talonpojat solmivat ikuiseksi tarkoitetun myllysopimuksen, jonka nojalla Wahren saisi Kuhalankosken vesivoiman tehtaansa käyttöön, ja vastineeksi pitäisi yllä myllyä, jossa tilojen viljat jauhettaisiin. Mylly rakennettiin vuonna 1846.

 
 

1846

 
 

1847

 
Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiön tehdas.
Forssan tehdasseutu
 

Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiö perustettiin ja tehtaan rakentaminen alkoi. Käytännön toimintaa johtavan Axel Wahrenin lisäksi yhtiössä oli kaksi muuta osakasta: helsinkiläinen kauppahuoneen omistaja Henrik Borgström (1799-1883) ja ruotsalaislähtöinen varakonsuli Conrad Hernmarck (1814-1863).


Forssa on alkujaan vuonna 1847 perustetun kehräämön nimi - Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiö. Nimi tulee ruotsin sanasta ’fors’, koski. Tehtaan ympärille kasvavaa tehdaskylää kutsuttiin Forssaksi, ja siitä nimi siirtyi kauppalan, myöhemmin kaupungin nimeksi.


1870-luvulla otetussa kuvassa näkyy alkuperäinen, valkoiseksi kalkittu kehräämö. Matalampi lisärakennus vasemmalla valmistui vuonna 1854. Uuden ja vanhan osan väliin jäi Kuhalan mylly (pääty joelle päin). Alkuperäinen kehräämörakennus tuhoutui tulipalossa joulukuussa 1872, ainoastaan myllysiipi säästyi tuholta.
Videossa Forssan tehdasseutu.


 
 
 

1848

 
Wahreninkadun ruokalan, eli kosthollin piirrustus.
 

Wahreninkadun asuintalot (pytingit) ja ruokala (kostholli) rakennettiin tulevan tehtaan työväen tarpeisiin. Vuonna 1858 rakennukseen lisättiin arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema kellotorni.

 
 

1849

 
Forssan kehräämön työntekijöitä.
 

Forssan kehräämö aloitti toimintansa 70 työntekijän voimin huhtikuussa 1849. Koneet oli tuotu Englannista.

 

Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi