Sisältöön »

1800-luku

 
 
 
Wiksbergin pytingit.
 

1850185118521853185418551856185718581859

 
 

1850

 
Saunarakennus, jossa Wahren alkoi kokeilla langan värjäystä.
Vuonna 1853 valmistuneen lankavärjäämön sisätilat.
 

Pian puuvillakehräämön käynnistyttyä Wahren alkoi kokeilla langan värjäystä. Kokeilu alkoi vuonna 1850 tarkoitusta varten vuokratussa saunarakennuksessa (kuva vasemmalla).
Kokeilut onnistuivat ja vuonna 1853 valmistui uusi lankavärjäämö Kehräämölle (kuva oikealla).


Forssan väkiluku oli 1282 (koko Tammela 5656).





 
 

1851

 
Corps de logie rakennus, jossa Wahren perheineen asui.
Corps de logien koristeellinen pesuhuone Loimijoen rannassa.
Puistoa ja rakennuksia
 

Yhtiönpuistoon valmistui komea Corps de logie eli päärakennus, johon Wahren perheineen muutti. Rakennukseen kuului koristeellinen pesuhuone Loimijoen rannassa.


Wahrenin opiskelutoveri Tukholmasta, arkkitehti Georg Theodor Chiewitz (1815-1862) saapui Suomeen ja aloitti yhteistyön A.W.Wahrenin kanssa. Lähes kaikki Forssan 1850-luvun rakennukset ovat Chiewitzin suunnittelemia. Corps de logien julkisivut ja lisärakennukset olivat ensimmäinen kohde.
Videossa Tehdasyhtiön pääkonttori ja puistoa.

 
 

1852

 
Viksbergin kartano ulkoa.
Viksbergin kartano sisältä.
Wiksbergin kartano
 

Wahren hankki omistukseensa Wiksbergin kartanon ja sen ulkotilana Kojon kartanon, ja alkoi hyödyntää laajoja tiluksia maanviljelyn kehittämiseen. Haudankorvan kylän Jaakkolan tilasta alkunsa saanut Wiksbergin kartano oli 1600-luvulta lähtien ollut säätyläisten omistuksessa. Jokioisten von Willebrandt omisti tilan 1780-1790. Päärakennus uusittiin 1859 Chiewitzin suunnitelmien mukaisesti. Axel Wahrenin kuoltua kartanossa asui hänen tyttärensä Sidonia Ståhlström, hänen poikansa asui tilalla vuoteen 1907 asti. Pahasti rapistunut rakennus tuhoutui tulipalossa syksyllä 1978. Kartanon rakennuksista on jäljellä pahoin vahingoittunut talousrakennus, jota talkoovoimin koetetaan pelastaa. Kartano antoi nimen nykyiselle Viksbergin asuinalueelle. Kuvissa Wiksbergin kartano ulkoa ja sisältä.
Videossa Wiksbergin kartano.

 
 

1853


 
Yhtiön kolmas kasvihuone, joka rakennettiin vuonna 1899.
Yhtiönpuiston kolmas kasvihuone.
Tehdasyhtiön pääkonttori ja puistoa
 

Yhtiönpuiston yhteyteen perustettiin puutarha ja kasvihuoneet. Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin vuonna 1853 Chiewitzin suunnitelmien mukaan. Se purettiin vuonna 1861. Toinen kasvihuone tehtiin lähelle nykyistä kasvihuonetta ja sen suunnitteli luultavasti insinööri Johan Hult. Kuvissa näkyvä kasvihuone on järjestyksessä yhtiön kolmas ja se rakennettiin vuonna 1899.
Videossa Tehdasyhtiön pääkonttori ja puistoa.


 
 

1854

 
Arkkitehti Chiewitzin suunnitelma Wiksbergin kutomosta.
 

Wiksbergin kutomon ensimmäiset suunnitelmat olivat valmiit ja senaatti antoi luvan kutomon perustamiseen. Rakennustyöt alkoivat arkkitehti Chiewitzin suunnitelmien pohjalta. Wahrenin yhtiökumppanina oli saksalaissyntyinen Carl Zuhr (1821-1876).


 
 

1855

 
Työläisten asuntoja kutomon eteläpuolella.
Wiksbergin pytinkejä ja tehtaita
 

Pian kutomon rakentamisen alettua alettiin Chiewitzin suunnitelmien mukaan rakentaa myös "Wiksbergin pytinkejä" työläisten asunnoiksi. Seitsemän taloa sijaitsi puolikaaren muotoisena ryhmänä kutomon eteläpuolella.
Videossa Wiksbergin pytinkejä ja tehtaita.


 
 

1856

 
Insinööri Johan Hultin Yhtiönpuistoon rakennettu asuinrakennus.
 

Kutomon rakennustöistä vastasi insinööri Johan Hult (1824-1875). Hänelle rakennettiin Yhtiönpuistoon asuinrakennus, jossa myöhemmin asuivat tehtaanlääkärit. Rakennuksen suunnitteli Chiewitz. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.



 

Kutomo aloitti toimintansa syksyllä yli 100 työntekijän voimin.  Työntekijöiksi haettiin 13-21 vuotiaita nuoria. Työpäivä alkoi aamulla klo 5 ja päättyi illalla klo 20, välissä oli kaksi tunnin ruokataukoa.


 
 

1857

 
Wahrenin rakennuttama olutpanimo.
 

Wahrenin rakennuttama olutpanimo sijaitsi Loimijoen rannalla kutomon tehdasrakennusten takana. Rakennustyöt tehtiin vuonna 1857, ja seuraavana vuonna panimo aloitti toimintansa saksalaisen mestari Ph. Fischerin johdolla. Raittiusliikkeen suuri unelma oluttuotannon lopettamisesta Forssassa toteutui vuonna 1911. Nykyisin vanhasta oluttehtaasta on jäljellä enää sinne johtanut tie sekä panimoon liittyneen asuinrakennuksen ympärillä olleesta puutarhasta jäänteenä lehtikuusia ja ruusupensaita.


 
 

1858

 
Vieremän mylly.
Vieremän mylly
 

Vieremän mylly rakennettiin.
Videossa Vieremän mylly.


Forssaan saatiin apteekki vuonna 1858 ja piirilääkäri vuonna 1859.


 
 

1859

 
Vuonna 1862 valmistunut Isopuoti.
 

Forssan Puuvillan Kehruu Yhtiö ja kutomoyhtiö eli Wahren & Kumpp yhdistyivät Forssan Osake Yhtiöksi 2.4.1859.


Wahrenilla oli ollut oma kauppapuoti Forssassa jo vuodesta 1851 lähtien. Puodissa myytiin ruokaa ja muuta tehtaanväen tarpeisiin. Forssa-yhtiö päätti rakentaa puodille uuden rakennukseen, johon tulisi liiketilan lisäksi myös asunto kaupanhoitajalle sekä kahdelle nuorelle miehelle. "Isopuoti" valmistui 1862. Kaupparakennus siirrettiin Forssan torille 1940-luvulla rakennetun Puistolinnan tieltä ja purettiin lopulta.


Maalaiset myivät tuotteitaan lauantaisin torilla klo 12-14 tehtaalaisten päivällistunnin aikana.


 

Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi