Forssa sai oman lääkärin ja tehtaansairaalan. Sairaalan rakennus pystytettiin Yhtiönpuiston kulmalle, josta se siirrettiin edelleen Kartanonkadun varteen 1870-luvun alussa. Sairaala, loppuvaiheissaan synnytyslaitos, toimi tässä aina 1930-luvulle asti. Tehdas kustansi reseptilääkkeet ja lääkärin hoidon.
Kuva: Eric Sundström
Suomi sai oman valuutan: markan. Säästöpankkitoiminta alkoi Tammelassa.
Kutomomestari Joseph Crook laitosmiehineen 1860-luvulla. Vanhin tunnettu ryhmäkuva forssalaisista. Seisomassa vasemmalta Kustaa Stenberg, Kalle Sandmark, Janne Höglund, Joel Grönvall, Erik Maunu Qvick, K. G. Henriksson, Santeri Hjerp, Matti Mellin ja Juho Nyström. Istumassa vasemmalta Herman Lind, Magnus Enqvist, Joseph Crook, Juho Sulin, Johan Vilhelm Lemberg ja Johan Hast.
Tehtailla oli 611 työntekijää.
Viimeistämössä alettiin painaa kangasta ensimmäisenä Suomessa. Aluksi käytössä oli ns. perrotine-tyyppinen käsipainokone, vuonna 1862 hankittiin jo ensimmäinen telapainokone. Kuvan perrotine-kone löytyy Le Musée de l'Impression sur Etoffes -museosta, Mulhouse, Ranska.
Yhdysvaltain sisällissota (1861-1865) vaikeutti Forssan tehtaiden toimintaa. Puuvillan hinta nousi korkealle ja sen saanti vaikeutui. Tuotteista tuli liian kalliita kotimaan markkinoille ja Venäjän
kauppa takkuili. Työpäivää jouduttiin lyhentämään.
Suomen Yhdyspankki perustettiin ensimmäisenä suomalaisena liikepankkina. Wahrenin yhtiökumppani Henrik Borgström (1799-1883) oli yksi pankin perustajista.
Forssan tehtaat seisoivat raaka-ainepulan takia tammi-huhtikuussa. Toiminnan lakkauttamistakin jo harkittiin vakavasti. Lopulta päädyttiin jatkamiseen, mutta supistetussa muodossa. Valmistettavien kangaslaatujen määrää karsittiin.
Wahrenin monimutkaiset laina-asiat ja takaukset olivat ajaneet hänet vararikon partaalle. Tekstiilitehtaan menestymisestä huolimatta koko 1860-luvun loppu oli hänelle taloudellisesti raskasta aikaa.
Tehtaan tuli huolehtia alaikäisten työntekijöiden koulutuksesta. Opetusta annettiin 1855 alkaen Kehräämön kosthollissa, myöhemmin Viksbergin pytingeillä. G. Th. Chiewitz suunnitteli tehtaankoulun rakennuksen vuosina 1861-62, ja rakennustyöt alkoivat vuonna 1864. Koulutyö rakennuksessa alkoi vuonna 1867.
Teollisuuden ohella Wahren kehitti maataloutta, erityisesti karjanjalostusta. Wiksbergin kartano tarjosi siihen mahdollisuudet ennen Forssa-yhtiön kartanon perustamista. Kuvassa on Viksbergin kartanon sali. Haudankorvan kylän Jaakkolan tilasta alkunsa saanut Wiksbergin kartano oli 1600-luvulta lähtien ollut säätyläisten omistuksessa. Jokioisten von Willebrandt omisti tilan 1780-1790. Wahren osti kartanon itselleen vuonna 1852 ja uudisti tilan maataloutta. Päärakennus uusittiin 1859 Chiewitzin suunnitelmien mukaisesti. Axel Wilhem Wahrenin kuoltua kartanossa asui hänen tyttärensä Sidonia Ståhlström, hänen poikansa asui tilalla vuoteen 1907 asti. Pahasti rapistunut rakennus tuhoutui tulipalossa syksyllä 1978.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Vuosina 1866-68 Suomessa kärsittiin nälänhätää. Halla vei sadon kolmena vuotena peräkkäin ja taudit, erityisesti lavantauti, tappoivat nälästä heikentyneitä. Kaikkiaan kymmenesosa väestöstä kuoli. Forssassa yhtiö avusti sairastuneita ja nälkää kärsiviä työntekijöitä, ja olot olivat hieman paremmat kuin muualla.
Forssan tehtaiden työväen yhteinen lainakirjasto ja lukutupa perustettiin. Se sijaitsi aluksi Isopuodin yhteydessä silloisen torin laidalla. Pimeänä vuodenaikana lukutuvan lamppu kiersi lukemista harrastavien asunnoissa- kukin vuorollaan sai sen sunnuntailainaan.
Wahrenin tytär Sidonia (1846–1923) avioitui varatuomari Adolf A. Stålströmin (1826-1884) kanssa ja he asettuivat asumaan Wiksbergin kartanoa.
Wahren perusti Tampereen Verkatehtaan (nyk. Tamfelt Oyj) yhdessä F.W. von Frenckellin, August Borgströmin, Nils Procopén ja Johan Zuhrin kanssa.
Forssa-yhtiö järjesti Sortohaassa 10-vuotisjuhlat, joihin oli kutsuttu tehtaalaiset perheineen. Wahren itse toimi kahvikokkina.
Forssan vaikeat vuodet olivat ohi ja uudet investoinnit olivat mahdollisia: tilattiin kehruukoneita, kutomakoneita, paranneltiin rakennuksia. Tehdas tuotti omistajilleen peräti 13 % osingot.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
