Sisältöön »

1800-luku

 
 
 
Forssan Kutomo.
 

1870187118721873187418751876187718781879

 
 

1870

 
August Borgström.
 

1870-luku oli taloudellisen kasvun aikaa. Satovuodet olivat hyviä. Puunjalostusteollisuus kasvoi vauhdikkaasti, samoin tekstiiliteollisuus. Puuvillaraaka-aineen tuonti lisääntyi, ja valmiiden kankaiden vienti oli vuonna 1870 lähes nelinkertainen tuontiin verrattuna. Forssan painetut kankaat menivät hyvin kaupaksi. Forssa-yhtiö oli kasvanut jo niin laajaksi, että patruuna Wahren tarvitsi apulaisen. August Borgström (1844-1899) aloitti apulaisisännöitsijänä (kuvassa).


Forssan painetut puuvillakankaat saivat Pietarin teollisuusnäyttelyssä oikeuden käyttää keisarikotkaa tavaramerkeissä.


Riihimäen-Pietarin rata valmistui.


Forssan väkiluku oli 2627 (koko Tammela 7497).

 
 

1871


 
Kojon kartano.
 

Wahren kunnostautui maanviljelyksen ja karjanjalostuksen kehittäjänä. Hän oli hankkinut omistukseensa Wiksbergin ja Kojon kartanot sekä tiloja Linikkalan kylästä Forssa-yhtiön kartanon perustamiseksi. Poika John Wahren (1841-1891) aloitti Kojon kartanon tilanhoitajana.
Kuvassa Kojon kartano.



 

"Erittäin onnellinen oli myös vuosi 1871. Ranskalais-saksalaisen sodan johdosta johtokunta oli lähettänyt Wahrenin edellisenä vuonna loppukesästä ostamaan puuvillaa. Hän osti sillä kertaa vuoden tarpeen Lyypekistä, Hampurista ja Göteborgista, tehden sangen onnellsia kauppoja. Työväen kysyntä oli maassa suuri, ja sen vuoksi osa nuorta väestä lähti Forssan tehtaasta maantöihin, ja sijaan piti ottaa uutta väkeä. Forssan tuotanto oli 1871 suurin siihen saakka saavutettu. Lankavärjäämö ei kyennyt tyydyttämään suurta kysyntää, koska kehräämö ei toimittanut sinne tarpeeksi lankoja. Näissä oloissa vuoden tilinpäätös oli loistava." Kaukovalta 1934, s. 314-315.

 
 

1872

Wahren perusti Kymin Osakeyhtiön.



 
Kutomon laitosmiehiä vuonna 1895.
 

Kutomoon hankittiin 23 uutta kutomakonetta ja tuotanto saatiin kaksinkertaistumaan. Kuvassa laitosmiehiä vuonna 1895, kuvan oikeassa reunassa pilkottaa kutomakone.


Forssa-yhtiön vuosi näytti päättyvän hyvin, kunnes 20. joulukuuta aamulla tulipalo tuhosi kehräämön niin pahoin, että vain myllysiipi ja yksi höyrykone säästyi. Myllysiiven vanhaa seinää näkyy vielä nykyäänkin Kehräämön takaosassa, lähinnä koskea olevasta seinästä.

 
 

1873

 
Kehräämö vuonna 1879.
Kehräämö
 

Kehräämö rakennettiin palon jäljiltä uusiksi ja entistä tehokkaammaksi. Uuden kehräämön suunnitelmia täydennettiin englantilaisten asiantuntijoiden piirustuksin ja uudet koneet tilattiin myös Englannista. Valimo rakennettiin omalle saarekkeelleen kehräämön laidalle. Kuva on otettu vuonna 1879.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.

 
 

1874

 
Finlayson-Forssan karhekehräämö.
Tehtaat ja jokikuvaa
 
 

Finlayson-Forssan karhekehräämö eli "pikku kehräämö" Loimijoen puolelta. Oikealla näkyy puusepänverstaan nurkka. Rakennettu 1874, laajennettu useaan otteeseen, viimeisen kerran 1963.
Kuva: Valokuvaamo Hellas.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.


Laatikkotehdas Kojolla 1874 (tupakkalaatikoita Pietariin, myöhemmin mm. huonekaluja).


Oluen myynti pyhäpäivinä kielletään.

 
 

1875

 
Forssa-yhtiön kartanon navetta.
 

Forssa-yhtiön kartanon rakennuksia - navettaa, tallia, viljamakasiinia, meijeriä - alettiin rakentaa näinä vuosina. Kuvan navetta valmistui vuonna 1876. Nykyään navetan kohdalla on 1970-luvulla rakennettu kauppakeskus (Kartanokeskus).



 
Kuhalankosken voimalaitos.
 

Forssa-yhtiön insinööri Christian Bruun (1849-1911) suunnitteli vuonna 1875 uuden voimalarakennuksen kosken partaalle kehräämön lähelle. Voimalaitos käynnistyi 1877 ja pari vuotta myöhemmin patorakenteet uusittiin. Kuhalankosken voimalaitos toimi 1970-luvulle ja otettiin uudelleen käyttöön 2010 eteenpäin.

 
 

1876

 
Kaivopuiston näyttelyn päärakennus.
 

Helsingin Kaivopuistossa järjestettiin teollisuutta ja taidetta esittelevä messutapahtuma, Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely, jonka pääintendenttinä oli Wahren. Forssa esitteli tuotteitaan paviljongissa, jonka mallin mukaan on rakennettu nykyinen Forssan torin esiintymispaviljonki.  Wahren painatti tapahtumaan puuvillaisen mainoshuivin, jonka kuparisen kuvalaatan kankaanpainoa varten valmisti manchesterilainen firma Lockett & Grossland. Mainoshuivissa oli kuva Kaivopuiston näyttelyn päärakennuksesta (kuva).



 
Kaivopuiston näyttelyn päärakennus.
Viljamakasiini
 

Forssan vanhan torin laitaan, Kartanonkadun päähän valmistui vuonna 1876 Forssan kartanon eli Uudenkartanon kaksikerroksinen viljamakasiini. Komea tiilirakennus purettiin 1960-luvun alussa ja tilalle rakennettiin kerrostalo, As Oy Jyvähovi.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.

 
 

1877

 
Forssa-yhtiön palanut kutomo.
Palaneen kutomon korjausväkeä palopaikalla.
 

Forssa-yhtiön kutomolla syttyi tulipalo tammikuun 13. päivän vastaisena yönä vuonna 1877. Tuli levisi nopeasti ja sammuttajien työksi jäikin suojella viereisiä rakennuksia. Kutomo tuhoutui täysin, vain osa tiiliseinistä säilyi pystyssä. Kuvassa korjausväkeä palopaikalla.
Palkkarahat onnistuttiin pelastamaan konttorista. Uuden kutomon toteuttaminen käynnistyi välittömästi.


Tammelan käsityöläiskoulu, myöh. Tammelan kotiteollisuuskoulu, perustettiin vuonna 1877.



 
Yhtiönpuiston keilarata.
 

Yhtiönpuistoon 1850-luvulla rakennettu keilarata uusittiin. Radan  oli suunnitellut luultavasti Chiewitz. Rata purettiin 1910-luvulla.

 
 

1878

 
Viksbergin teollisuusalue.
Kutomo
 

Kuvassa on Viksbergin teollisuusalue, jossa alkoi kutomotoiminta 1850-luvulla. Vuonna 1877 rakennettiin uusi piippu ja vuonna 1878 valmistui kuvassa näkyvä englantilaisen Edward Pottsin suunnittelema kutomorakennus edellisenä vuonna palaneen tilalle.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1929, Lounais-Hämeen karjatalousnäyttely ja maakuntajuhlat Forssassa kesäkuun 28 ja 30 päivänä 1929.


Pariisissa järjestettiin 1878 suuri maailmannäyttely, jonka kansainväliseen palkintolautakuntaan Axel Wahren oli kutsuttu. Näyttelyssä oli esillä myös Forssan tuotteita.




 
Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää.
 

Vilhelmiina Riktig (s. 1866) Jokioisilta aloitti työn kehräämöllä 12-vuotiaana, ja samalla koulunkäynnin Forssan tehtaankoulussa. Muuttaessaan 18-vuotiaana pois seudulta hän vaihtoi nimensä Miina Sillanpääksi. Historiankirjoihin tämä Forssan tehtaantyttö pääsi Suomen ensimmäisenä naisministerinä.



 
Vanha puhelin.
Wahrenin ensimmäinen puhelinkone
 

Axel Wilhelm Wahren hankki puhelimen Forssan tehtaille jo vuonna 1878. Hän oli tutustunut tähän keksintöön vuotta aiemmin Pariisin matkallaan. Forssan-yhtiön asennuttamat johdot Matkun aseman, pääkonttorin  ja tehtaan välillä olivat yksi Suomen ensimmäisiä puhelinlinjoja.
Kuva: Ilkka Palsa.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.

 
 

1879

 
Forssan puisto, jossa Forssa Osake Yhtiön pääjohtajan asuntoon kuulunut pesuhuone ja Th. Deckerin suunnittelema rantapaviljonki.
 

Kuva Forssan puistosta. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Forssa Osake Yhtiön pääjohtajan asuntoon kuulunut pesuhuone, hieman kauempana rannassa Th. Deckerin suunnittelema rantapaviljonki 1879.


Wiksbergissä järjestettiin kansainvälinen maatalousnäyttely heinäkuussa 1879. Uusinta maataloustekniikkaa ja karjan parhaimmistoa esittelevään näyttelyyn oli tulossa vieraita laajalti, ja paikkakuntaa siistittiin. Kurjia mökkejä siirrettiin pois ja Wahren kehoitti asukkaita maalauttamaan talonsa, jotka ovat näyttelyalueelle johtavan tien varressa. Messuravintolaa pitämään tilattin Helsingistä Carl Kämp.

 

Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi