1800-luku

1890

Forssa-yhtiön kutomon työntekijöitä ryhmäkuvassa 1890-luvulla.

Kuva on luultavasti Alfred Paulin kodista, Talsolan kartanosta, jota kutsuttiin myös Herrankartanoksi. Paul oli muuttanut Ruotsista Suomeen 1870-luvulla ja vuokrasi tämän Jokioisten kartanon sivutilan itselleen 20 vuodeksi. Tilalle rakennettiin uusi päärakennus kallioisen mäen päälle, nykyiseen Talsoilan puistoon. Kartanon päärakennus paloi 1890-luvulla. Alfred Paulin poika Adolf, josta tuli myöhemmin kirjailija, oli Jean Sibeliuksen hyvä ystävä.

Näkymä Kehräämön tornista 1800-luvun lopulta. Vasemmalla alhaalla Kostholli eli ruokala, oikealla puuvillamakasiini. Koivujen reunustaman Wahreninkadun varrella näkyy Forssan ensimmäisten työväenasuntojen, pytinkien, kattoja. Vasemmalla taustalla näkyy Forssan kartanon heinäpeltoa ja viljamakasiini, oikeassa laidassa pilkottaa yhtön hotellin kattoa.

Turkulainen Frans Nordfors rakennutti Forssan ensimmäisen puhelinkeskuksen 1890. Forssasta tuli tärkeä solmukohta Turun, Tampereen ja Helsingin välillä. Vuosikymmenen lopulla keskukseen oli liitetty myös 33 yksityistä puhelinta seudulta.

1891

Forssa-yhtiön v. 1891 rakennuttama kylpylaitos, eli sauna ja pesula. Loimijoen varrella sijaitsevassa rakennuksessa on nykyään yksityisasuntoja.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.

1892

Tammelan postin Forssan toimipiste avattiin Hämeentien varrella leipuri Anton Ahlforsilta vuokratuissa tiloissa. Aiemmin lähin posti oli ollut Mustialassa.

1893

Kutomoa ja kehräämöä uudistettiin. Uusia tehokkaampia höyrykoneita hankittiin molempiin tehdaslaitoksiin, kehräämölle karstauskoneita, kutomolle kutomakoneita ja viimeistämöön painokoneita ja moleteerauskone. Tulevien vuosien laajennukset suunniteltiin.

1894

Näkymä Forssan Uudestakylästä. Kuva otettu Viksbergin tehtaan katolta, keskellä näkyy nykyinen Kauppakatu. Vasemmalla tien varressa näkyy 1850-luvulla rakennettu Rajaveräjän mökki. Sen ohitse kulkevalla, tehtaalle johtavalla tiellä oli ennen portti, jonka vartijaa varten tupa rakennettiin. Rajaveräjän mökin suunnitteli arkkitehti Georg Th. Chiewitz ja se purettiin vuonna 1930.

Työaika Forssan tehtaissa lyheni 64,5 tuntiin viikossa (aiemmin 67,5 tuntia).

1895

Forssan kehräämöä korotettiin yhdellä kerroksella ja konekantaa uudistettiin, mikä teki mahdolliseksi yötyöstä luopumisen ilman että tuotanto supistui. Vesivoiman käytön takia kehräämö oli alkujaan pyörinyt yötäpäivää.

1896

Forssa-yhtiön kehräämön laappi-, karsta- ja käämikoneiden työläisiä vuodelta 1896. Taustalla kehräämön vuonna 1895 rakennettu laajennusosa.

1897

Ensimmäinen kunnallinen Kuhalan kansakoulu perustetaan 1897. Nykyinen kaupungintalo sijaitsee tällä tontilla.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.

1898

Humppila-Forssa pistoraide, "kappeeraiteinen" rakennettiin Jokioisten kartanon ja Forssa-yhtiön yhteishankkeena. Rautatieasema rakennettiin Forssaan vuonna 1898, ja se antoi nimensä nykyiselle Rautatienkadulle. Asemalta kiskot jatkuivat kutomolle asti. Henkilöliikenne kapearaiteisella loppui vuonna 1954 ja tavaraliikenne 1974. Rata purettiin heti samana vuonna ja vuotta myöhemmin purettiin myös asemarakennus. Vas.kuva Edvard Axelsson.
Video vasemmalla (yllä): Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Video oikealla (alla): Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.

Posteljooni Viktor Lindqvist alkoi kantaa postit kotiin. Vuonna 1902 posti alettiin jakaa kaksi kertaa päivässä.

Forssa-yhtiö rakennutti kutomon ja kehräämön välille sähköraitiotien tavaraliikennettä varten.

1899

Kauppaneuvos August Borgström kuoli 16.3.1899

Forssan yhteiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1899. Alkuvuosina koulu toimi vuokrahuoneissa kauppias Churmanin omistamassa rukoushuoneessa Rautatienkadulla, joka kuvassa (Saarron talo) ja ns. Tölön talossa.