Sisältöön »
 
 
Forssa-yhtiön rakennuttama seurantalo Kerhola.
 

1900190119021903190419051906190719081909

 
 

1900

 
Karl Evert Palmén.
 

Forssa-yhtiön 1900-luku alkoi uuden isännöitsijän, Karl Evert Palménin (1857-1940) johdolla. Vapaaherra Palménin aikana (1899-1919) yhtiö paransi työväestön oloja monella tapaa: saatiin oma lääkäri, poliklinikka, synnytyslaitos, lastentarha, keuhkotautiparantola, sairauskassa ja virkailijain eläkekassa. Yleisesti ajanjakso oli Forssassa ja koko Suomessa poliittisesti levotonta ja talouden suhteen vaihtelevaa aikaa.


Yhdyspankilla  oli jo ensimmäinen maaseutukonttorinsa Forssassa, kiitos Forssa-yhtiön pitkän asiakassuhteen. Palkkarahojen kuljettamisen vaivassa säästettiin, kun konttori oli paikkakunnalla.

 
 
 

1901

 
Forssa-yhtiön rakennuttama seurantalo Kerhola.
Seurantalo Kerhola.
Lastentarha ja kerhola
 

Vuonna 1901 vihittiin käyttöönsä arkkitehti Hugo Lindbergin suunnittelema Kerhola. Forssa-yhtiö rakennutti seurantalon tarjotakseen tilat tekstiilitehtaiden työntekijöiden vapaa-ajan käyttöön. Rakennuksessa oli voimistelusali, näyttämö, käsityöhuone, lukusali ja kirjasto. Kirjastotalon nimellä talo tunnettiinkin vuoteen 1930 asti, jonka jälkeen käyttöön yleistyi nimi Kerhola. Nykyisin rakennuksessa toimii Vapaaseurakunnan kirkko (Hämeentie 15).
Kuva: Eric Sundström.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.



 
Yhtiön lastentarha.
 

Kerholan viereen rakennettiin yhtiön lastentarha.  Kansallisromanttista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli Birger Federley (1874-1935). Lastentarhan rakentamisen varat oli lahjoittanut Forssa-yhtiön johtaja August (k. 1899) ja rouva Ina Borgström. Vuonna 1949 valmistuneen laajennusosan suunnitteli Erik Bryggman. Lastentarha palveli Forssa-yhtiön ja vuodesta 1934 Finlaysonin perheitä, kunnes se 1970-luvulla kunnallistettiin. Vuonna 2010 se nimettiin perustajiensa muistoksi Augustinan päiväkodiksi. (Hämeentie 13)



 
Väliojan silta Kauppakadulla.
 

Kesäkuussa 1901 Forssan Uusikylässä (Käsityöläiskadun tienoo) rieuhui tuhoisa tulipalo, jossa tuhoutui 22 taloa.  Kuva väliojan sillalta Kauppakadulla (Ojakatu).



 
Lihakauppias Saarinen, Kanerva yhtiön puutarhalta ja lihakauppias Lutvik Hakala Forssan torilla.
 

Lihajalostamo Hakala aloitti toimintansa. Kuvassa talvisella Forssan torilla lihakauppias Saarinen, Kanerva yhtiön puutarhalta ja oikealla lihakauppias Lutvik Hakala.

 
 

1902

 
August Borgströmin muistoksi tilatun pronssisen medaljongin paljastustilaisuus.
 

Forssa-yhtiön johtajan August Borgströmin (1844-1899) muistoksi tilattiin kuvanveistäjä Walter Runebergiltä pronssinen medaljonki, joka sijoitettiin kutomon pääoven yläpuolelle. Kuva on otettu paljastustilaisuudessa 31.8.1902.



 
Harald Koskinen.
 

Työväenyhdistyksen yhteyteen perustettiin voimistelu- ja urheiluseura Alku. Toiminta houkutteli myös urheilullista porvaristoa ja seura erkaantui työväenyhdistyksestä v. 1909, jolloin toiminta jatkui voimistelu- ja urheiluseura Salamana. Uusi työväen Woimistelu- ja Urheiluseura Alku perustettiin 1913. Kuvassa Harald Koskinen (1890-1954), joka harrasti ja ohjasi mm. telinevoimistelua sekä Forssan Alun, ja -kuten paidassa näkyvä Salaman tunnus todistaa -myös Salaman joukoissa. Hän toimi myös Alun voimisteluohjaajana ja kuului Alku-seuran johtokuntaan. Vuonna 1948 hänelle myönnettiin Suomen urheilun hopeinen ansiomitali.


Forssan apteekkarina aloitti John Hjelt (1875-1975), jonka ura venyi harvinaisen pitkäksi: Forssan apteekki oli hänen hoidossaan vielä vuonna 1975 hänen täyttäessään sata vuotta.

 
 

1903

 
Puuvillamakasiini.
 

Forssa-yhtiö rakennutti Loimijoen rantaan uuden puuvillamakasiinin. Rakennus valmistui kolmessa osassa. Ensimmäiset kolme "osastoa" valmistuivat vuonna 1903, neljäs seuraavana vuonna ja viides osasto vuonna 1916. Tavarankuljetukseen tarkoitettuun sähköjunaan lastattiin makasiinista puuvillapaalit kehräämölle. Makasiinissa oli tilaa 3000 puuvillapaalille.



 
Suomen työväenpuolueen puoluekokous Forssassa 1903.
Suomen työväenpuolueen puoluekokous Forssassa 1903.
 

Suomen työväenpuolueen puoluekokous pidettiin Forssassa 17.-20.8.1903. Koolla oli 24 työväenyhdistystä ja 83 kokousedustajaa. Kokouksen avasi Forssan työväenyhdistys Kuhan puheenjohtaja maalari J.V. Orell. Forssan kokous jäi historiankirjoihin Suomen sosialidemokraattisen puoleen perustamiskokouksena.


Forssan tehtaissa otettiin käyttöön 10 tunnin työpäivä ja 59,5 tunnin työviikko. Työpäivä alkoi klo 6 ja töistä päästiin kello 18, väliin mahtuivat ruokatunnit. Lauantaina tehtiin töitä kello 15 asti.

 
 

1904

 
Osuusliike Tammen haaramyymälä.
 

Osuusliike  Tammi avasi haaramyymälän Tammelantien (nyk. Hämeentie 14) ja I linjan risteykseen. "Haara-Tammeksi" kutsutun myymälän rakennuksessa, lyseota vastapäätä, on nykyään ravintola ja muuta yritystoimintaa.


Lyseon rehtori Jooseppi Sajaniemi ja opettaja Santeri Nuorteva alkoivat julkaista Forssan Sanomat -nimistä lehteä. Se ilmestyi 29.11.1904-8.2.1907.

 
 

1905

26.2.1905 Forssan torilla oli suuri mielenosoitusmarssi yleisen äänioikeuden puolesta. 7 500 hengen yleisö oli paikalla, puhujana oli SDP:n voimahahmo Eetu Salin.


Forssan työväki liittyi suurlakkoon 31.10. Tehtaat, liikkeet ja koulut suljettiin; myös Viksbergin oluttehdas suljettiin, ja väki ryhtyi juomalakkoon. Järjestyksenpito otettiin kansan käsiin. Paikkakunnalla asuvia kahta venäläistä santarmia vaadittiin luopumaan aseistaan ja viroistaan. Yhteensä noin 3000 henkilöä osallistui suurlakon aikaisiin kokouksiin, joissa vaadittiin yhteiskuntaan uudistuksia. Forssa on Tampereen ja Porin ohella yksi vallankumouksen kannatuksen keskuspaikkoja.



 
 Atelier Regina -valokuvaamon kyltti.
 

Jakob Ljungqvist perusti Atelier Regina -nimisen valokuvaamon Forssaan vuonna 1905. Vuonna 1916 sen osti Heikki Lindfors ja jatkoi toimintaa nimellä Valokuvaamo Hellas.

 
 

1906

 
Matkun asema.
 

Vallankumouksellinen venäläinen kirjailija Maksim Gorki saapui tammikuisena iltana Matkun asemalle (kuvassa) naisseuralaisensa sekä taiteilija Axel Gallénin ja tämän rouvan kanssa. Heitä oli vastassa Kojon kartanon isäntä Ernst Wahren (Forssan perustajan pojanpoika) ja perheen tuolloinen kotiopettaja Eevertti Vehmas. Tarkoituksena oli piileskellä muutama päivä Koijärvellä. Seuraan liittyivät myös arkeologi Sakari Pälsi ja kuvanveistäjä Alpo Sailo. E. Vehmas on kertonut tapauksesta elävästi Kotiseutukuvauksissa nro 26.


Forssan Elävien Kuvien Teatteri rakennettiin Saunasillan kupeeseen.



 
Forssan Yhteiskoulu.
Forssan ensimmäinen yhteiskoulu
 

Koulutyö Forssan Yhteiskoulun uudessa rakennuksessa Hämeentien varrella alkoi syksyllä. Piirustukset kaksikerroksiseen rakennukseen laati rakennusylihallituksen arkkitehti Yrjö Sadeniemi. Vuonna 1899 toimintansa aloittanut opinahjo oli Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu yhteiskoulu.
Kuva: Valokuvaamo Hellas.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.


 
 

1907

 
Santeri Nuorteva.
 

Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa sosiaalidemokraatit keräsivät Forssassa 2 019 ääntä annetuista
2 978 äänestä. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin Forssan yhteiskoulun opettaja, nuorsuomalainen Santeri Nuorteva.


 
 

1908

 
Vuonna 1930 valmistunut Forssan työväentalo.
 

Forssan ensimmäinen työväentalo paloi vuonna 1908. Tilalle rakennettiin järjestyksessä paikkakunnan toinen Työväentalo, jonka kohtaloksi koitui edeltäjänsä tavoin tulipalo Forssan palossa kesäkuussa 1929. Kuvassa oleva kolmas työväentalo valmistui vuonna 1930.


Tehtaan synnytyslaitos aloitti toimintansa vuonna 1908.


Ensimmäinen katukilpi saatiin Saunakadulle.

 
 

1909

 
Forssa-yhtiö juhli 50 toimintavuottaan.
 

Forssa-yhtiö (perustettu 1859) juhli 50 toimintavuottaan. Tehdaskylän kadut ja puistot koristettiin komeasti ja uskollisia työntekijöitä muistettiin lahjoin ja juhlatarjoiluin.



 
Forssan Osake Yhtiön rakentama vanhainkoti Linikkalassa.
 

Kuvassa on Forssan Osake Yhtiön vuonna 1909 rakentama vanhainkoti Linikkalassa. Insinööri Jalo Elersin tai hänen vaimonsa Liisin suunnittelema puurakennus kunnostettiin sittemmin 1980-luvulla pienasunnoiksi.
Kuva: Eric Sundström


Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Forssassa 1909 (kuusi poikaa ja viisi tyttöä).


Forssassa oli n. 7 500 asukasta. Kaupunkina Forssa olisi ollut tuolloin Suomen kymmeneksi suurin.


Tammelan kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 29.5.1909 Forssan kirjastossa. Rakennus sijaitsee Forssan Kauppatorin laidalla ja tunnetaan paremmin nimellä Kerhola.



 
Forssan Osake Yhtiön rakentama vanhainkoti Linikkalassa.
1910-siunauskappeli-21999352287.jpg
 

Hautausmaa vihittiin käyttöön.
Video vasemmalla: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Video oikealla: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.

 

Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi