Kuvassa näkyy Forssan hautausmaan vuonna 1910 valmistunut siunauskappeli. Varat rakennustöitä varten lahjoitti Forssa-yhtiön apulaisisännöitsijä, kunnallisneuvos Rudolf Meyer. Jugend-tyylisen kappelin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Koristemaalaukset ovat Albert Lindforsin käsialaa.
Video vasemmalla: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Video oikealla: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Viksbergin Olutpanimo Loimijoen varressa lakkautettiin vuonna 1911.
Kuvassa on Forssan pappila Ståhlmanin kallioisen mäen kupeessa. Forssa-yhtiön rakennuttama, insinööri Jalo Elersin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1911. Vasemmalla takana näkyvälle mäelle rakennettiin myöhemmin Forssan kirkko, joka vihittiin käyttöönsä vuonna 1918.
Kuva: Valokuvaamo Hellas
Kuvassa on vuonna 1914 valmistunut, Forssa-yhtiön rakennuttama keuhkotautiparantola. 1920-luvulla rakennus siirtyi Lounais-Hämeen Tuberkuloosiyhdistyksen käyttöön. Rakennus palveli parantola-ajan jälkeen asuntolana ja purettiin 1978 kun tontille alettiin suunnitella hotellirakennusta.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Höyrylaiva Drottin ajoi miinaan 21.1.1915. Lastinaan aluksella oli 500 paalia Forssan puuvillaa. Lasti oli vakuutettu.
Venäjän vallankumouksen laineet saavuttivat Forssankin. Työväestön vaatimukset ja yhteisrintama voimistuivat. Forssan torilla ja työväentalolla nähtiin marsseja ja mielenilmauksia. 30.3. muistettiin helmikuun vallankumouksen uhreja, huhtikuussa vaadittiin 8-tunnin työpäivää ja marraskuussa alkoi yleislakko. Vasemmanpuoleisessa kuvassa väkijoukko on kerääntynyt työväentalon edustalle muistamaan vallankumouksen uhreja. Oikeassa kuvassa aiheena on 8 tunnin työaikavaatimus, ja näyttämönä silloinen tori, keskuksenaan Isopuoti eli Yhtiön kauppa (samalla tontilla sijaitsee nykyisin Puistolinna). Taka-alalla vasemmalla häämöttää rakenteilla ollut kirkko, ja oikealla samoin rakennustelineiden ympäröimä Säästöpankintalo, joka sai lempinimen ”Piparkakkutalo”.
Kuvassa on Ronttismäki eli Kalliomäki nähtynä valmistumassa olevan kirkon tornitelineiltä.
Suurlakko alkoi Forssassa 14.11.1917. Työväen järjestyskaarti miehitti puhelinaseman. Kaartissa toista sataa miestä ja 40 hengen naiskaarti.
Forssa-lehden näytenumero ilmestyi 29.11.1917 päätoimittajanaan Esko Aaltonen.
Sisällissota alkoi 27.1.1918. Ylipäällikkönä paikkakunnalla toimi Antti Nikolai Örn. Forssan punaiset asettivat puhelinlaitoksen, pankit, tehtaan, kaupat ja rautatiet valvonnan alle. Miliisin virkaan nimettiin tehtaalainen Juho Cederqvist ja kunnanvaltuustoon punaisten jäseniä. Punaisten toiminnan keskuksena oli Kerhola, joka on nykyisin Vapaaseurakunnan talo. Valkoisten paikallinen esikunta piti majaansa Hämeentien alkupäässä yhä sijaitsevassa Forssa-yhtiön rakennuttamassa hotellissa. Valokuvassa on tuntematon punakaartin sotilas.
Kuva: Valokuvaamo Iris, Tampere
Punaisten vetäytyminen Forssasta alkoi huhtikuun 20. päivänä. Pääjoukko poistui 24. päivä ja viimeisinä lähtivät miliisit. Forssaan jäi vielä 30 turkulaista ratsumiestä ja räjähdyskomennuskunta, joiden tehtävänä on tuhota kaikki Loimijoen ylittävät sillat. Yhtiön rautatiesilta räjäytettiin ja lämmittäjänä toiminut Kalle Penttilä määrättiin ajattamaan molemmat junaveturit Loimijokeen. Toinen vetureista jäi kuitenkin joenpenkalle. Myös Saunasilta, Vanha Koskisilta, Forssan ja Viksbergin maantiesillat sekä Viksbergin halkosilta räjäytettiin. Punavangit rakensivat räjähdyksessä vaurioituneen Koskisillan sisällissodan jälkeen vankityönä. Kehräämön voimalaitoksen patosilta säästyi räjäytykseltä, mutta se tehtiin käyttökelvottamaksi purkamalla sillan kansi. Näin saatiin säilytettyä Kuhalankosken pato toimintakuntoisena.
Forssa-yhtiön tehtaat toimivat sisällissodan aikana paikallisten punaisten valvonnan alaisena maaliskuun alulle saakka. Sisällissodan alussa n. 30-40 tehtaalaisista liittyi punakaartiin. Huhtikuussa 1918 määrä oli noussut 200:aan. Kehräämön toiminnot suljetaan 4. päivä maaliskuuta. Työt karhekehräämössä alkoivat jälleen 13.5.
Huhtikuun loppupuolella seudulle saapui Saariston vapaajoukko -nimellä (Skärgårdens frikår) tunnettu joukko-osasto johtajanaan Carl August Ehrensvärd. Hän nimitti Forssan seudulle komendantiksi insinööri Jarl Serlachiuksen ja perusti sotatuomioistuimen.
Sisällissota päättyi 15. toukokuuta. Sodan päättyessä Forssassa on yli 1000 punavankia, joista Loimijoen rannan puuvillamakasiiniin oli vangittuna yli 500 henkilöä. Kesäkuussa valtaosa vangeista siirrettiin Tampereelle. Sotaoikeudenkäyntien lopputuloksena paikkakunnalla teloitettiin n. 200 punavankia.
Forssan kirkko rakennettiin vuosina 1914-1917 ja se vihittiin käyttöön syksyllä 1918. Sisällissodan aikana käyttöön vielä vihkimätön kirkko palveli mm. ruumishuoneena ja ammusvarastona. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kuvassa kirkon pihatyöt ovat vielä kesken.
Kuva: Valokuvaamo Hellas.
Video vasemmalla: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Video oikealla: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
KOP aloitti toimintansa Kauppakadulla. Kuvassa on konstaapeli Kennin talo. Talossa sijaitsi aikaisemmin Lehdon Koneliike, sen jälkeen Kansallis-Osake-Pankin konttori.
Kuva: Oskar Södergren
Tammelan Osuuskauppa perustettiin vuonna 1919. Kuvassa on näkymä 1920-luvun Rautatienkadulla, jossa sijaitsi Tammelan Osuuskaupan Forssan myymälä.
Kuva: Valokuvaamo Hellas.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Vuonna 1860-luvulla aloittanut Tehtaankoulu lakkautettiin.
Kansallisten edistyspuolueen (Kokoomuksen) paikallisosasto perustettiin.
Kieltolaki alkoi vuonna 1919 ja päättyi vasta vuonna 1932. Kieltolain aikana viinan myyminen sekä tuottaminen oli maassa kielletty.
Forssan Kirjapaino Oy perustettiin vuoden 1919 lopulla.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
