Sisältöön »
 
 
1910-1247.jpg
 

19101911191219131914191519161917 19181919

 
 

1910

 
Forssan hautausmaan siunauskappeli.
Siunauskappeli
Siunauskappeli
 

Kuvassa näkyy Forssan hautausmaan vuonna 1910 valmistunut siunauskappeli. Varat rakennustöitä varten lahjoitti Forssa-yhtiön apulaisisännöitsijä, kunnallisneuvos Rudolf Meyer. Jugend-tyylisen kappelin suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin. Koristemaalaukset ovat Albert Lindforsin käsialaa.
Video vasemmalla: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Video oikealla: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.


Forssan väkiluku oli 7482 (koko Tammela 15 455).
 
 
 

1911

 
Viksbergin Olutpanimo.
 

Viksbergin Olutpanimo Loimijoen varressa lakkautettiin vuonna 1911.



 
Forssan pappila.
 

Kuvassa on Forssan pappila Ståhlmanin kallioisen mäen kupeessa. Forssa-yhtiön rakennuttama, insinööri Jalo Elersin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1911. Vasemmalla takana näkyvälle mäelle rakennettiin myöhemmin Forssan kirkko, joka vihittiin käyttöönsä vuonna 1918.
Kuva: Valokuvaamo Hellas

 
 

1912

 
Forssan toinen työväentalo.
Uusi työväentalo.
 

Forssan toinen työväentalo valmistui vuonna 1912 nykyisen työväentalon tontille Kauppakadun varrelle. Rakennus tuhoutui tulipalossa kesäkuun 26. päivänä vuonna 1929 sattuneessa suurpalossa. Uusi työväentalo nousi entisen raunioille ja se vihittiin käyttöönsä 2.3.1930.

 
 

1913

Yhtiö rakentaa uimalaitoksen Linikkalanlammille 1913.

 
 

1914

 

Ensimmäinen maailmansota syttyi 28.7.1914. Saksalaiset karkoitettiin maasta, heidän joukossaan oli monta Forssa-yhtiön johtohenkilöä.


Salama järjesti piirikunnallisena kilpailuna Forssan ensimmäisen ympärijuoksun.

 
 

1915

 
Forssa-yhtiön rakennuttama keuhkotautiparantola.
Parantola ja kunnallissairaala
 

Kuvassa on vuonna 1914 valmistunut, Forssa-yhtiön rakennuttama keuhkotautiparantola. 1920-luvulla rakennus siirtyi Lounais-Hämeen Tuberkuloosiyhdistyksen käyttöön. Rakennus palveli parantola-ajan jälkeen asuntolana ja purettiin 1978 kun tontille alettiin suunnitella hotellirakennusta.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.


Höyrylaiva Drottin ajoi miinaan 21.1.1915. Lastinaan aluksella oli 500 paalia Forssan puuvillaa. Lasti oli vakuutettu.

 
 

1916

Yhtiön keuhkotautiparantola aloitti toimintansa harjulla vuonna 1916. Laitoksessa oli tilaa 17:lle sairaalle ja kolmelle toipilaalle.

 
 

1917

 
Työväentalon edusta.
Mielenilmaus Forssan torilla.
 

Venäjän vallankumouksen laineet saavuttivat Forssankin. Työväestön vaatimukset ja yhteisrintama voimistuivat. Forssan torilla ja työväentalolla nähtiin marsseja ja mielenilmauksia. 30.3. muistettiin helmikuun vallankumouksen uhreja, huhtikuussa vaadittiin 8-tunnin työpäivää ja marraskuussa alkoi yleislakko. Vasemmanpuoleisessa kuvassa väkijoukko on kerääntynyt työväentalon edustalle muistamaan vallankumouksen uhreja. Oikeassa kuvassa aiheena on 8 tunnin työaikavaatimus, ja näyttämönä silloinen tori, keskuksenaan Isopuoti eli Yhtiön kauppa (samalla tontilla sijaitsee nykyisin Puistolinna). Taka-alalla vasemmalla häämöttää rakenteilla ollut kirkko, ja oikealla samoin rakennustelineiden ympäröimä Säästöpankintalo, joka sai lempinimen ”Piparkakkutalo”.



 
Ronttismäki eli Kalliomäki.
 

Kuvassa on Ronttismäki eli Kalliomäki nähtynä valmistumassa olevan kirkon tornitelineiltä.


Suurlakko alkoi Forssassa 14.11.1917. Työväen järjestyskaarti miehitti puhelinaseman. Kaartissa toista sataa miestä ja 40 hengen naiskaarti.


Forssa-lehden näytenumero ilmestyi 29.11.1917 päätoimittajanaan Esko Aaltonen.

 
 

1918

 
Tuntematon punakaartin sotilas.
 

Sisällissota alkoi 27.1.1918. Ylipäällikkönä paikkakunnalla toimi Antti Nikolai Örn.  Forssan punaiset asettivat puhelinlaitoksen, pankit, tehtaan, kaupat ja rautatiet valvonnan alle. Miliisin virkaan nimettiin tehtaalainen Juho Cederqvist ja kunnanvaltuustoon  punaisten jäseniä. Punaisten toiminnan keskuksena oli Kerhola, joka on nykyisin Vapaaseurakunnan talo. Valkoisten paikallinen esikunta piti majaansa Hämeentien alkupäässä yhä sijaitsevassa Forssa-yhtiön rakennuttamassa hotellissa. Valokuvassa on tuntematon punakaartin sotilas.
Kuva: Valokuvaamo Iris, Tampere



 
Forssa punaisten vetäytymisen jälkeen.
 


Punaisten vetäytyminen Forssasta alkoi huhtikuun 20. päivänä. Pääjoukko poistui 24. päivä ja viimeisinä lähtivät miliisit. Forssaan jäi vielä 30 turkulaista ratsumiestä ja räjähdyskomennuskunta, joiden tehtävänä on tuhota kaikki Loimijoen ylittävät sillat. Yhtiön rautatiesilta räjäytettiin ja lämmittäjänä toiminut Kalle Penttilä määrättiin ajattamaan molemmat junaveturit Loimijokeen. Toinen vetureista jäi kuitenkin joenpenkalle. Myös Saunasilta, Vanha Koskisilta, Forssan ja Viksbergin maantiesillat sekä Viksbergin halkosilta räjäytettiin. Punavangit rakensivat räjähdyksessä vaurioituneen Koskisillan sisällissodan jälkeen vankityönä. Kehräämön voimalaitoksen patosilta säästyi räjäytykseltä, mutta se tehtiin käyttökelvottamaksi purkamalla sillan kansi. Näin saatiin säilytettyä Kuhalankosken pato toimintakuntoisena.


Forssa-yhtiön tehtaat toimivat sisällissodan aikana paikallisten punaisten valvonnan alaisena maaliskuun alulle saakka. Sisällissodan alussa n. 30-40 tehtaalaisista liittyi punakaartiin. Huhtikuussa 1918 määrä oli noussut 200:aan. Kehräämön toiminnot suljetaan 4. päivä maaliskuuta. Työt karhekehräämössä alkoivat jälleen 13.5.


Huhtikuun loppupuolella seudulle saapui Saariston vapaajoukko -nimellä (Skärgårdens frikår) tunnettu joukko-osasto johtajanaan Carl August Ehrensvärd. Hän nimitti Forssan seudulle komendantiksi insinööri Jarl Serlachiuksen ja perusti sotatuomioistuimen.


Sisällissota päättyi 15. toukokuuta. Sodan päättyessä Forssassa on yli 1000 punavankia, joista Loimijoen rannan puuvillamakasiiniin oli vangittuna yli 500 henkilöä. Kesäkuussa valtaosa vangeista siirrettiin Tampereelle. Sotaoikeudenkäyntien lopputuloksena paikkakunnalla teloitettiin n. 200 punavankia.



 
Forssan kirkko.
Forssan kirkko
Forssan kirkko
 

Forssan kirkko rakennettiin vuosina 1914-1917 ja se vihittiin käyttöön syksyllä 1918. Sisällissodan aikana käyttöön vielä vihkimätön kirkko palveli mm. ruumishuoneena ja ammusvarastona. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kuvassa kirkon pihatyöt ovat vielä kesken.
Kuva: Valokuvaamo Hellas.
Video vasemmalla: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Video oikealla:  Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.


 
 

1919

 
Konstaapeli Kennin talo.
 

KOP aloitti toimintansa Kauppakadulla. Kuvassa on konstaapeli Kennin talo. Talossa sijaitsi aikaisemmin Lehdon Koneliike, sen jälkeen Kansallis-Osake-Pankin konttori.
Kuva: Oskar Södergren



 
Tammelan Osuuskaupan Forssan myymälä.
Tammelan osuuskauppa
 

Tammelan Osuuskauppa perustettiin vuonna 1919. Kuvassa on näkymä 1920-luvun Rautatienkadulla, jossa sijaitsi Tammelan Osuuskaupan Forssan myymälä.
Kuva: Valokuvaamo Hellas.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.


Vuonna 1860-luvulla aloittanut Tehtaankoulu lakkautettiin.


Kansallisten edistyspuolueen (Kokoomuksen) paikallisosasto perustettiin.


Kieltolaki alkoi vuonna 1919 ja päättyi vasta vuonna 1932. Kieltolain aikana viinan myyminen sekä tuottaminen oli maassa kielletty.



 
Forssan kirjapaino ja Forssan Lehti
 

Forssan Kirjapaino Oy perustettiin vuoden 1919 lopulla.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.

 

Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi