Sisältöön »
 
 
Forssan Sahan uusi rakennus.
 

1920192119221923192419251926192719281929

 
 

1920

 
Ilmakuva Forssasta 1920-luvun loppupuolella.
 
Vuonna 1920 Forssan väkiluku oli 7358 (koko Tammela 14 657). Ilmakuvassa näkyy Forssaa 1920-luvun loppupuolella.
Kuva: Veljekset Karhumäki Oy


Forssan työväenopiston perustaminen saa alkunsa helmikuussa 1920. Toveri-iltoja vietettiin keskiviikkoisin. Forssa-yhtiö luovuttaa opiston käyttöön luokkahuoneen kansakoulusta.


Tehtiin periaatepäätös kunnallisen sähkölaitoksen perustamisesta.


 
 

1921

 

Forssan Osuusliike perusti virvoitusjuomatehtaan vuonna 1921.

 
 

1922

 
Forssan ensimmäinen ja väliaikainen kauppalanhallitus.
Forssan ensimmäinen ja väliaikainen kauppalanhallitus.
 

Kunnallisvaaleissa 4.12.1922 valittiin Forssan ensimmäinen kauppalanvaltuusto, joka kokoontui 2.1.1923. Kuvissa on Forssan ensimmäinen ja väliaikainen kauppalanhallitus, joka vuoden 1922 puolella suoritti alustavat toimet ennen kun Forssasta virallisesti tuli kauppala vuonna 1923. Istumassa vasemmalta August Hurme, Joose Palmén, Juho Kivikoski, Esko Aaltonen ja Oskari Järvi. Takana seisomassa Antti Rintala ja Hannes Kukkonen.
Kuva: Valokuvaamo Hellas



 
 Tammelan kunnanvaltuutetut viimeisen kokouksen yhteydessä kirjastotalon portailla.
 Tammelan kunnanvaltuutetut viimeisen kokouksen yhteydessä kirjastotalon portailla.
 

Kuvissa oleva Tammelan kunnanvaltuusto, jossa vielä tuolloin oli forssalaisia edustajia, piti historiallisen viimeisen kokouksen Forssan kirjastotalossa (vuodesta 1930 lähtien Kerhola) uudenvuoden aattona 1922. Kokouksen jälkeen Forssan väliaikainen kauppalanhallitus tarjosi jäähyväisillalliset Forssan hotellissa. Kuvassa valtuutetut viimeisen kokouksen yhteydessä kirjastotalon portailla.
Kuva: Valokuvaamo Hellas


Forssan seurakunta perustettiin 1.5.1922.


Presidentti K.J. Ståhlberg vieraili Forssassa 28.7.1922.


Forssa-yhtiön johtoon nimettiin suomalaismielinen Alfred Viljanen, kun suomalaisten liikemiesten yhtymä (kauppaneuvos Alfred Viljanen, tehtailija Raf. Haarala, pankinjohtaa Isak Julin, tohtori Julius Frisk, lakitieteen kandidaatti T.J. Rantanen ja varatuomari Yrjö Pulkkinen) hankki omistukseensa yhtiön osake-enemmistön.



 
Forssa-yhtiön rakentamat työväen asuintalot Yliskylän alueella.
Asuntoalue
 

Forssa-yhtiö aloitti työväen asuintalojen rakentamisen Yliskylän alueelle vuonna 1922. Moderni, tasaiselle kentälle rakennettu yhtenäinen asuinalue sai pian lempinimen "Ameriikka".
Videossa asuntoalue eli "Amerikka".
Kuva: Eric Sundström

 
 

1923

 
Forssa-yhtiön vuonna 1883 rakennuttama hotelli.
Forssa kauppalaksi ja voimalaitos
Kauppalantalo
 

Forssasta tuli kauppala vuonna 1923. Ensimmäiset virkailijat ovat kirjanpitäjiä ja rahastonhoitajia. Kuvassa on Forssa-yhtiön vuonna 1883 rakennuttama hotelli, joka palveli myös kauppalantalona ja myöhemmin kaupungintalona (1923-1977).
Videossa Forssan kauppalaa ja Kauppalantalo.

Kauppala esite PDF »



 
Nuori maisteri Esko Aaltonen.
 

Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys sai alkunsa Forssan Lehden toimituksen tilossa pidetyssä perustamiskokouksessa kesällä 1923.  Primus motorina toimi, Forssan Lehden 1917 perustanut, nuori maisteri Esko Aaltonen (kuvassa), joka jo kouluaikanaan Forssan yhteiskoulussa oli innostunut keräämään kotiseututietoutta Lounais-Hämeestä. 



 
Forssan Sahan uusi rakennus.
1923-wiik-hoglundin-sahalta.jpg
 

Forssan Sahan uusi rakennus kuvattuna keväällä 1923. Laitos oli perustettu Forssa-yhtiön johdossa olleen Alfred Viljasen aloitteesta. Toiminta käynnistyi vuoden 1923 maaliskuussa ja metsiä hakattiin rajusti. Sahanpurut, rimat ja puunkuoret oli tarkoitus käyttää sahan viereen rakennettavan voimalaitoksen polttoaineena. Koska voimalaitos voitiin ottaa käyttöön vasta myöhemmin, ehti sahan seinustalle kertyä valtava vuori poltettavaa materiaalia.
Videossa Wiik & Höglundin saha.


Autonasentaja Eino Lehto sai ensimmäisenä forssalaisena luvan antaa ajo-opetusta.


Ensimmäinen kunnallinen ulosottomies K. Mäkelin aloitti tehtävässään.


Koijärven kirkko vihittiin käyttöön 16.12.

 
 

1924

 
Alfred Viljanen.
Voimalaitos.
Forssan voimalaitos
 

Alfred Viljanen (kuvassa) ennätti toimia Forssa-yhtiön johdossa kahden vuoden ajan 1922-1924. Tänä aikana yhtiön viralliseksi kieleksi nimettiin suomen kieli sekä pistettiin vireille suuria investointeja ja rakennushankkeita, kuten saha, Amerikka, uusi ruokala, viimeistämön laajennus, uusien kutomakoneiden hankinta sekä yhtiön uuden voimalaitoksen (kuvassa) rakentaminen. Valmistuessaan vuonna 1924 oli voimalaitos aikansa moderneimpia ja työväki oli mielissään runsaasti lisätöitä paikkakunnalle tuovista rakennusurakoista, mutta uudistukset kaivoivat suuren loven tehdasyhtiön talouteen.
Videossa Forssan voimalaitos ja vesitorni.



 
Isak Julin.
 

Alfred Viljanen myy osakkeensa Forssa-yhtiöstä Tampereen Osake-Pankin pääjohtajalle, kauppaneuvos Isak Julinille (kuvassa) vuonna 1924. Julin aloitti tehdasyhtiössä ankaran taloudellisen säästökuurin ja alkoi perkaamaan yhtiölle Viljasen kauden investointien seurauksena muodostunutta velkataakkaa. Julin toimi yhtiön johdossa kaikkiaan kymmenen vuotta aina vuoteen 1934 saakka.


Varatuomari Pentti Mäkelä toimi kauppalanhallituksen esimiehenä vuosina 1924 - 1925.

 
 

1925

 
Kutomon alue ja saha lautatarhoineen.
 

Forssa-yhtiön sahalle rakennettiin lautatarha vuosina 1925-1926. Vuonna 1927 otetussa ilmakuvassa erottuvat sekä Kutomon alue että Loimijoen oikealla rannalle asettuva saha lautatarhoineen.
Kuva: Veljekset Karhumäki Oy

 

Varatuomari Eino J. Leino toimi kauppalanjohtajana vuosina 1925-1935.

 
 

1926

 
Loimijoki Forssan kauppalan keskusta-alueella 1920-luvun puolivälissä.
 

"Loimijoki Forssan läpi virtaavana muodostaa luonnollisen viemärin, mutta tästä huolimatta kaipaa kauppala rakennettuja viemäreitä" -todettiin kauppalanhallituksessa vuonna 1924. Tällöin pistettiin vireille paikkakunnan viemäröintiä koskeva selvityssuunnitelma. Työt alkoivat vuonna 1926 viemäreiden asentamisella ns. Heikkelin kulmalle, josta edettiin Sepänhakaan ja Björninmäelle. Lokakuussa 1927 viemäröintiöitä jatkettiin edelleen Mikonkadulle, Oikokadulle, Keskuskadulle, Käsityöläiskadulle sekä Koivukadulle. Kuvassa on Loimijokea Forssan kauppalan keskusta-alueelta 1920-luvun puolivälissä.


Ensimmäiset poliisilaitokselle jätetyt moottoriajoneuvojen rekisteriotteet: yhteensä 74 kpl, joista 18 kuorma-autoille ja 6 moottoripyörille.

 
 

1927

 
Turun kaupunginarkkitehti Bertel Jungin suunnittelema Forssan kauppalan asemakaava.
 

Turun kaupunginarkkitehti Bertel Jungin vuonna 1925 valmistelema suunnittelema Forssan kauppalan asemakaava vahvistettiin 1927. Asemakaava ei koskaan toteutunut kokonaisuudessaan.

 
 

1928

 
Torikauppaa vanhan torin paikalla.
Nobel Standardin huoltoaseman rakennustyömaa.
 

Nykyinen tori otettin käyttöön Ankkalammin ja linja-autoaseman välisellä alueella helmikuussa 1928 vanhan torin käytyä ahtaaksi. Kuvassa (vas.) on torikauppaa nykyisen Hämeentien varrella sijainneen vanhan torin paikalla. Vanhan torin alue alkoi heti Wahreninkadun päädystä, johon kuvassa (oik.) rakennetaan Nobel Standardin huoltoasemaa, joka oli samalla myös Forssan ensimmäinen linja-autoasema. Kuvan taustalla näkyy Forssa-yhtiön viljamasiini, joka purettiin liiketalon tieltä 1960-luvulla. Kuva on otettu yhtiön Hotellin (nyk. Hämeentie 1) yläikkunasta.
Kuvat: Esko Aaltonen, 1928



 
Forssan Osake Yhtiön metsiä Tammelan Hykkilän kylän Könnön maastossa.
 

Perustetulla Forssan Saha Oy:llä oli hallinnassaan 11 000 hehtaaria metsää. Kuvassa on Forssan Osake Yhtiön metsiä Tammelan Hykkilän kylän Könnön maastossa. Keski-ikäistä kuusikkoa.
Kuva: Valokuvaamo Hellas

 
 

1929

 
Forssan tulipalo 1929.
Forssan toisen työväentalon rauniot.
Forssan palo
 

Uudenkylän palo.
Kesäkuun lopulla 1929 Forssassa sytytettiin tulipalo, joka tuhosi useita rakennuksia, kuten Hotelli Seurahuoneen ja Forssan VPK:n talon. Kukaan ei tiettävästi menehtynyt tulipalossa. Palon sytyttäjä saatiin kiinni heti samana yönä. Samassa tulipalossa tuhoutui myös Forssan järjestyksessä toinen työväentalo, jonka rauniot ovat nähtävissä yllä valokuvissa.
Videossa kuvaa Forssan palosta.
Valokuva: Esko Aaltonen



 
Forssan ensimmäisenä linja-autoasemana toiminut Nobel-Standardin huoltoasema.
Forssan ensimmäinen linja-autoasema.
Huoltoasema Standard
 

Kuvassa on Forssan ensimmäisenä linja-autoasemana toiminut Nobel-Standardin huoltoasema nykyisen Puistolinnan kohdalla. Asema avattiin asiakkaille vuonna 1929. Taustalla vasemmalla näkyy Shellin huoltoasema Hämeentien varrella. Varsinainen linja-autoasema valmistui torille vuoden 1938 lopulla.
Videossa huoltoasema Standard.
Kuva: Oskar Södergren



 
Suuri maatalousnäyttely Forssassa.
1929-maatalousnayttely.jpg
Historiallinen kulkue
 

Forssassa järjestettiin suuri maatalousnäyttely. Kuvassa on meneillään lypsynäytös, joka myös filmattiin.
Videoissa maatalousnäyttely ja historiallinen kulkue.
Kuva: Esko Aaltonen

 

Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi