Suomen Leipä Oy:n tilat rakennettiin Forssaan vuosina 1930-1931. Tehdas ajautui vuodessa konkurssiin, mutta jatkoi toimintaansa Forssan Leipätehtaana. Tehdas toimi mm. Suomen armeijan näkkileivän tuottajana. Rautatienkadulla sijainnut Forssan leipätehdas paloi 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Kuvassa on Forssan uusi työväentalo heti valmistutumisensa jälkeen vuonna 1930. Samalla paikalla sijaitsi myös Forssan aiempi työväentalo, joka paloi kesäkuussa vuonna 1929 tuhopolttona sytytetyssä tulipalossa, joka tuhosi useita rakennuksia Uudenkylän alueella.
Kuva: Esko Aaltonen.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Lounais-Hämeen Kaupan kiinteistö sijaitsi Forssan Kauppakadulla. Yritys perustettiin vuonna 1919. Akseli Koskinen perusti rakennukseen Hotelli Maakunnan vuonna 1931.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Varhainen ajo-opetus tapahtui autoliikkeiden ja korjaamojen yhteydessä. Ensimmäisenä forssalaisena ajo-opetusluvan kerrotaan saaneen Filpun liikkeen autonasentajana työskennelleen Eino Lehdon. Lupa myönnettiin hänelle vuonna 1924 ministeriössä pidettyjen kuulustelujen jälkeen. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa Lauri Lehtosen Forssan Autonohjaajakoulu. Pisimpään toiminnassa ollut paikallinen autokoulu, Yrjö Lahtosen autokoulu aloitti toimintansa 1931.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Kieltolaki päättyi 5.4.1932, minkä jälkeen Kennin talossa Kauppakadulla avattiin Forssan ensimmäinen Alko. Myymälä avasi ovensa 3.5.1932. Toisessa kuvassa on väkeä odottamassa alkoholiliikkeen avautumista.
Kuvat: Valokuvaamo Hellas
Vuonna 1932 kaikkiin tehdasrakennuksiin järjestettiin vesiklosetit.
Vasemman puoleisessa kuvassa on Forssan Osake Yhtiön vuonna 1909 rakennuttaman, Wiksbergin kutomon vieressä sijaitsevan rakennuksen sisäänkäynti. Alunperin rakennus oli tarkoitettu asunnoksi kutomomestaria ja varastonhoitajaa varten. Paavo Tiitolan suunnitteleman peruskorjauksen jälkeen rakennukseen siirrettiin joulukuussa 1933 yhtiön pääkonttori.
Oikean puoleinen kuva on myös otettu vuonna 1933 käyttöön otetun Yhtiön pääkonttorin pihalta. Kuvassa erottuu hyvin rakennuksen pylväskoristeinen sisäänkäynti. Valokuva on vuodelta 1951 ja siinä rakennuksen pihamaalla seisoo Finlayson-Forssan tehtaiden silloinen isännöitsijä Arvi Jäättelä.
Kuva (vas.): Valokuvaamo Hellas.
Kuva (oik.): Kanninen.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Kauppaneuvos Isak Julinin astuessa
Forssa-yhtiön johtoon, oli sen taloudellinen tilanne epävakaa. Kymmenvuotiskautensa (1924-1934) aikana Julin onnistui purkamaan yhtiölle kasaantuneen velkavyyhdin ja vakauttamaan toimintaa. Kun Julin vuoden 1933 lopulla ilmoitti halukkuudestaan myydä osake-enemmistönsä, päätyi neuvottelupöydän vahvimmaksi ostajaehdokkaaksi tamperelainen Finlayson silloisen toimitusjohtaja vuorineuvos Hj. von Wendtin johdolla. Kaupat allekirjoitettiin 6.4.1934. Osakkeiden myynti johti kahden tekstiiliteollisuuden yrityksen fuusioon, josta sai alkunsa uusi Oy Finlayson-Forssa Ab. Fuusion myötä Finlayson keskitti kangaspainonsa Forssaan.
Kuvassa pääjohtaja Isak Julin.
Loimijoen ylittävä puinen saunasilta uusittiin vuonna 1935. Silta on saanut nimensä kuvan taustalla näkyvästä Forssa-yhtiön 1890-1891 rakennuttamasta sauna- ja pesulaitoksesta.
Kouluhammashoito alkoi Forssassa vuonna 1935. Ensimmäisenä kouluhammaslääkärinä toimi Gerda Korri.
Varatuomari Kalervo Pellinen toimi kauppalanjohtajana ja järjestystoimen esimiehenä vuosina 1935 - 1945.
Forssan ensimmäinen varsinainen linja-autoasema valmistui torille vuoden 1938 lopulla. Sitä ennen linja-autoasemana oli toiminut nykyisen Puistolinnan kohdalla sijainnut Nobel-Standardin huoltoasema. Uudessa tiilisessä rakennuksessa oli odotus- ja kahvilatila, pakettitoimisto sekä "mukavuuslaitokset". Aseman viereen rakennettiin kolme puista korokelaituria saapuvia ja lähteviä linja-autoja varten. Varsin pian huomattiin, että linja-autoasema oli liian pieni ja ahdas kasvavaa matkustajamäärää palvelemaan. Vasemmalla näkyy torniin sijoitettu kauppalan palosireeni.
Ensimmäinen röntgen-joukkotarkastus sekä tuberkuloosi-pienoiskuvaukset järjestettiin vuonna 1938.
Forssan Suojeluskuntatalo eli nykyinen Teatteritalo valmistui vuonna 1939 ja sen on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela.
Kuva: Esko Aaltonen.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Vuonna 1917 valmistuneen Säästöpankin talon, lempinimeltään Piparkakkutalon, laajennus valmistui vuonna 1939. Rakennuksen oli suunnitellut Väinö Vähäkallio, mutta laajennuksesta vastasi arkkitehti Aarne Aalto. Rakennus purettiin 1970-luvun alussa.
Video vasemmalla: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Video oikealla: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Äitiysneuvola avattiin Forssassa vuonna 1939.
Eino Raunio (1909-1979) valittiin kansanedustajaksi vuonna 1939. Raunio oli sosiaalidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1939-1970. Hän toimi valtiovarainministerinä vuosina 1968-1970. Raunio oli mukana myös kotiseutunsa paikallispolitiikassa toimien uransa aikana sekä kauppalan- että kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hän sai kaupunkineuvoksen arvonimen vuonna 1970.
Marraskuun 30. päivänä vuonna 1939 syttyi sota Suomen ja Neuvostoliiton välille.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
