Sisältöön »
 
 
Finlayson-Forssan silkkikutomo talvisodan maaliskuisen pommituksen jälkeen.
 

1940194119421943194419451946194719481949

 
 

1940

Vuonna 1940 esitettiin, että normaalilla raideleveydellä kulkeva rautatie reitittyisi Lahdesta Harvialan kautta Tammelaan ja Forssaan, josta edelleen Jokioisille ja Loimaalle. Normaaliraiteinen rautatie pyrittiin näin saada kulkemaan myös Forssan kautta. Yritys epäonnistui, eikä uutta raideyhteyttä rakennettu.


Forssan työväenopisto vietti  20-vuotisjuhliaan. Oppilaita opistolla oli tänä aikana
n. 2 500.



 
Finlayson-Forssan silkkikutomo pommituksen jälkeen.
 

Edellisenä vuonna syttynyt talvisota ulotti vaikutuksensa myös Forssaan. Kuvassa on Finlayson-Forssan silkkikutomo talvisodan maaliskuisen pommituksen jälkeen. Kolme vihollisen konetta pudotti kutomon alueelle yhteensä yhdeksän pommia. Osumia saivat kutomomestarin konttori, silkkikutomo sekä puolaamo ja lankavärjäämö. Kolmannen koneen pommit putosivat Loimijokeen.
Kuva: Oy Foto Ab


Talvisota päättyi 13.3.1940.


23 kentälle jäänyttä forssalaista sankarivainajaa siunattiin Forssassa kesäkuussa. Forssan lotat ja kauppala lahjoittavat kumpikin 10 000 markkaa sotaorpojen rahastoon.

 
 

1941

 
Jatkosodan sankarihautoja Forssan hautausmaalla.
 

Jatkosota alkoi 25.6.1941.

Jatkosodan aikana pommitusten vauriot olivat vähäisemmät kuin talvisodassa, mutta sodan alkamiseen liittyvissä suurpommituksissa Forssaa runnoi 13 lentokoneen laivue. Pommit osuivat pääosin Niittykylän ja Viksbergin kartanon pelloille. Rakennukset säilyivät muutamia ikkunaruutuja lukuun ottamatta vahingoittumattomina. Jonkin verran vauriota koitui sähkö- ja puhelinlinjojen osaksi.



 

Kuvassa on jatkosodan sankarihautoja Forssan hautausmaalla.


 
 

1942

 
Nainen paistaa leipää sodan raunioilla.
 

Elämää Jatkosodan jaloissa. Kuvassa nainen paistaa leipää sodan raunioilla Muolaan Peikolassa Karjalan kannaksella. Muolaan suurpitäjästä sijoitettiin sodan aikana suuri joukko evakkoja asumaan Forssan seudulle. Vanhat kotiseudut jäivät sodan päättyessä rajan taakse.



 
 
 

1943

 
Kerrostalo Puistolinna valmistumisensa kynnyksellä.
Kerrostalo Puistolinnan rakennusporukkaa.
Puistolinna
Puistolinna
 

Forssan keskustaan rakennettiin jatkosodan aikoihin ensimmäinen moderni kerrostalo, Puistolinna. Finlayson-Forssan rakennuttama talo oli arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema. Rakennusliike Kummilan urakoimalla työmaalla työskenteli sota-ajasta johtuen paljon naisia. Oikeanpuoleisessa ryhmäkuvassa on kokoontuneena rakennusporukkaa.
Videoissa Puistolinna ja sen liikepuoteja.
Vasemmassa valokuvassa on Puistolinna valmistumisensa kynnyksellä.
Kuva: Esko Aaltonen


 
 

1944

 
Forssan Teatteritalo.
Teatteritalo ja elokuvateatteri Lukko
 

Sodan aikana Suomen Filmiteollisuuden laboratorio siirrettiin kaikessa hiljaisuudessa Forssaan. Laboratorio toimi entisen Suojeluskuntatalon, nykyisen Teatteritalon, kellarissa vuosina 1943-1944. Tänä aikana Forssassa valmistettiin sotaa käsitteleviä uutiskatsauksia.
Valokuva on vuodelta 1939 tai 1940.
Videossa Teatteritalo Kauppatorin sivustalla.



 
Kotiutettujen sotilaiden juna saapuu Forssaan 30. syyskuuta 1944.
Sotapoikia palaa Forssaan
 

Jatkosota päättyi syyskuun 4. päivä vuonna 1944. Kuvassa kotiutettujen sotilaiden juna saapuu Forssaan 30. syyskuuta 1944.
Videossa välirauha tehty, sotapoikia palaa Forssaan.
Kuva: Esko Aaltonen


 
 

1945

 
Vappukulkue marssii Forssan keskustassa vanhan Koskisillan kohdalla.
 

Forssan Mieskuoro esiintyi ensimmäisen kerran vappuna 1945. Vastaavasti vuosi on myös Naiskuoron perustamisvuosi.

Kuvassa vappukulkue marssii Forssan keskustassa vanhan Koskisillan kohdalla. Taustalla oikealla näkyy Forssa-yhtiön vanha hotellirakennus, vasemmalla lippujen takanaa erottuu Suomen Maanviljelijäin kauppa, entinen Kehräämöalueen puusepänverstas. Kuvassa keskellä näkyy Forssan Kehruutyöntekijäin ammattiosaston lippu.


Lapin sota loppui 27.4.1945.


Varatuomari Tuure Torsten (Torsti) Kulmala toimi kauppalanjohtajana ja järjestysoikeuden puheenjohtajana vuosina 1945 - 1947


 
 

1946

 
 
Muolaan kirkko.
Nainen Muolaan kirkon raunioilla.
 

Paikkakunnalla kärsittiin asuntopulasta, kun sodan siirtoväen myötä Forssan väkiluku kohosi. Asuntopula oli pahimmillaan juuri jatkosodan jälkeen. Vuoteen 1946 tultaessa siirtolaisia oli yksistään Forssassa yli 700. Suuri osa Forssaan saapuneista siirtolaisista oli kotoisin Muolaan pitäjästä. Muolaalaisille löytyi maata erityisesti Forssan Viksbergin alueelta, sillä insinööri ja kartanon omistaja Yrjö Salminen oli edellisenä syksynä myynyt maa-alueiltaan viljelysmaita varten 84 hehtaarin alalta. Näille maille muodostunut yhteinen asuinalue mahdollisti muolaalaisten tiiviin yhteydenpidon myös uusilla asuinseuduilla.

Ennen sotia Muolaan pitäjän väkiluku oli yli 11 000. Sodan johdosta muolaalaisia sijoitettiin Forssan lisäksi muillekin läheisille paikkakunnille kuten Valkeakoskelle, Toijalaan, Kylmäkoskelle, Urjalaan, Koijärvelle, Humppilaan, Jokioisille, Ypäjälle ja Somerolle ja Somerniemelle.

Vasemmalla kuvassa näkyy Muolaan kirkko, joka tuhoutui Talvisodan pommituksissa. Oikenpuoleisessa kuvassa on nainen Muolaan kirkon raunioilla.


Puhelinosuuskunta muuttui Forssan Seudun Puhelinlaitos Oy:ksi.


 
 

1947

 
 
Juhlahetki A.W.Wahrenin patsaalla Forssan Osake Yhtiön ja Forssan täyttäessä 100 vuotta.
Forssan Osake Yhtiön ja Forssan satavuotispääjuhla pidettiin 6.7.1947 Forssan kirkossa.
 

Vuonna 1947 Forssan Osake Yhtiön ja Forssan täyttäessä 100 vuotta järjestettiin Kehräämön pihalla sijaitsevan A.W.Wahrenin patsaalla juhlahetki. Pääjuhla pidettiin 6.7.1947 Forssan kirkossa. Eduskunnan puhemies K. A. Fagerlund puhui juhlayleisölle ja kutsuvieraana kirkon etupenkissä keskellä istui tasavallan presidentti J.K. Paasikivi puolisoineen.
Kuvat: Aallon valokuvaamo

Vuonna 1947 Forssaan saatiin ensimmäinen ambulanssi.

 
 

1948

 
Muovitehtaan laboratorio 1960-luvulla.
Päivälliskattaus aseteltuna kukkakoristeiselle kerniliinalle.
Presidentti Urho Kekkonen tutustuu Finlayson-Forssan Muovitehtaiden tuotantoon.
 

Finlayson-Forssan tehtaille perustettiin muoviosasto vuonna 1948. Samana vuonna tehtaalla oli alettu valmistaa paikallista erikoisuutta, muovilla pintasiveltyä puuvillapohjaista kangasta. Tuotetta kutsuttiin muovinahaksi, muovikankaaksi, keinonahaksi ja kermiksi, mutta sen nimeksi vakiintui lopulta muovikankaiden yleisnimeksi kohonnut kerni. Kerni löysi tiensä suomalaisten koteihin pöytäliinojen, hyllyn päällisten, keittiön verhojen, esiliinojen, huonekalujen ja matkalaukkujen uutena materiaalina. Se taipui lasten kurapuvuiksi ja aikuisten sadevaatteiksi. Kernistä valmistettiin paljeovia ja sillä verhoiltiin jopa autonpenkkejä ja lastenrattaita.

Kuvassa vasemmalla on Muovitehtaan laboratorio 1960-luvulla. Keskimmäinen kuva on Finlayson-Forssan Muovitehtaan mainoskuva, jossa päivälliskattaus on aseteltu kukkakoristeiselle kerniliinalle. Oikealla on kuva Kevätmessuilta vuonna 1953. Finlayson-Forssan Muovitehtaiden tuotantoon kuvassa tutustuu presidentti Urho Kekkonen.
Kuva (oikealla): Aarne Pietinen


Varatuomari Reino A. Vilpas toimi kauppalanjohtajana 15.4.1948 - 31.12.1963 ja kaupunginjohtajana 1.1.1964 - 31.7.1970.


 
 

1949



 
 

Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi