Vuonna 1940 esitettiin, että normaalilla raideleveydellä kulkeva rautatie reitittyisi Lahdesta Harvialan kautta Tammelaan ja Forssaan, josta edelleen Jokioisille ja Loimaalle. Normaaliraiteinen rautatie pyrittiin näin saada kulkemaan myös Forssan kautta. Yritys epäonnistui, eikä uutta raideyhteyttä rakennettu.
Forssan työväenopisto vietti 20-vuotisjuhliaan. Oppilaita opistolla oli tänä aikana
n. 2 500.
Edellisenä vuonna syttynyt talvisota ulotti vaikutuksensa myös Forssaan. Kuvassa on Finlayson-Forssan silkkikutomo talvisodan maaliskuisen pommituksen jälkeen. Kolme vihollisen konetta pudotti kutomon alueelle yhteensä yhdeksän pommia. Osumia saivat kutomomestarin konttori, silkkikutomo sekä puolaamo ja lankavärjäämö. Kolmannen koneen pommit putosivat Loimijokeen.
Kuva: Oy Foto Ab
Talvisota päättyi 13.3.1940.
23 kentälle jäänyttä forssalaista sankarivainajaa siunattiin Forssassa kesäkuussa. Forssan lotat ja kauppala lahjoittavat kumpikin 10 000 markkaa sotaorpojen rahastoon.
Jatkosota alkoi 25.6.1941.
Jatkosodan aikana pommitusten vauriot olivat vähäisemmät kuin talvisodassa, mutta sodan alkamiseen liittyvissä suurpommituksissa Forssaa runnoi 13 lentokoneen laivue. Pommit osuivat pääosin Niittykylän ja Viksbergin kartanon pelloille. Rakennukset säilyivät muutamia ikkunaruutuja lukuun ottamatta vahingoittumattomina. Jonkin verran vauriota koitui sähkö- ja puhelinlinjojen osaksi.
Kuvassa on jatkosodan sankarihautoja Forssan hautausmaalla.
Forssan keskustaan rakennettiin jatkosodan aikoihin ensimmäinen moderni kerrostalo, Puistolinna. Finlayson-Forssan rakennuttama talo oli arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelema. Rakennusliike Kummilan urakoimalla työmaalla työskenteli sota-ajasta johtuen paljon naisia. Oikeanpuoleisessa ryhmäkuvassa on kokoontuneena rakennusporukkaa.
Vasemmassa valokuvassa on Puistolinna valmistumisensa kynnyksellä.
Kuva: Esko Aaltonen.
Video vasemmalla (yllä): Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Video oikealla (alla): Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Sodan aikana Suomen Filmiteollisuuden laboratorio siirrettiin kaikessa hiljaisuudessa Forssaan. Laboratorio toimi entisen Suojeluskuntatalon, nykyisen Teatteritalon, kellarissa vuosina 1943-1944. Tänä aikana Forssassa valmistettiin sotaa käsitteleviä uutiskatsauksia.
Valokuva on vuodelta 1939 tai 1940.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Jatkosota päättyi syyskuun 4. päivä vuonna 1944. Kuvassa kotiutettujen sotilaiden juna saapuu Forssaan 30. syyskuuta 1944.
Kuva: Esko Aaltonen.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Forssan Mieskuoro esiintyi ensimmäisen kerran vappuna 1945. Vastaavasti vuosi on myös Naiskuoron perustamisvuosi.
Kuvassa vappukulkue marssii Forssan keskustassa vanhan Koskisillan kohdalla. Taustalla oikealla näkyy Forssa-yhtiön vanha hotellirakennus, vasemmalla lippujen takanaa erottuu Suomen Maanviljelijäin kauppa, entinen Kehräämöalueen puusepänverstas. Kuvassa keskellä näkyy Forssan Kehruutyöntekijäin ammattiosaston lippu.
Lapin sota loppui 27.4.1945.
Varatuomari Tuure Torsten (Torsti) Kulmala toimi kauppalanjohtajana ja järjestysoikeuden puheenjohtajana vuosina 1945 - 1947
Paikkakunnalla kärsittiin asuntopulasta, kun sodan siirtoväen myötä Forssan väkiluku kohosi. Asuntopula oli pahimmillaan juuri jatkosodan jälkeen. Vuoteen 1946 tultaessa siirtolaisia oli yksistään Forssassa yli 700. Suuri osa Forssaan saapuneista siirtolaisista oli kotoisin Muolaan pitäjästä. Muolaalaisille löytyi maata erityisesti Forssan Viksbergin alueelta, sillä insinööri ja kartanon omistaja Yrjö Salminen oli edellisenä syksynä myynyt maa-alueiltaan viljelysmaita varten 84 hehtaarin alalta. Näille maille muodostunut yhteinen asuinalue mahdollisti muolaalaisten tiiviin yhteydenpidon myös uusilla asuinseuduilla.
Ennen sotia Muolaan pitäjän väkiluku oli yli 11 000. Sodan johdosta muolaalaisia sijoitettiin Forssan lisäksi muillekin läheisille paikkakunnille kuten Valkeakoskelle, Toijalaan, Kylmäkoskelle, Urjalaan, Koijärvelle, Humppilaan, Jokioisille, Ypäjälle ja Somerolle ja Somerniemelle.
Vasemmalla kuvassa näkyy Muolaan kirkko, joka tuhoutui Talvisodan pommituksissa. Oikenpuoleisessa kuvassa on nainen Muolaan kirkon raunioilla.
Puhelinosuuskunta muuttui Forssan Seudun Puhelinlaitos Oy:ksi.
Vuonna 1947 Forssan Osake Yhtiön ja Forssan täyttäessä 100 vuotta järjestettiin Kehräämön pihalla sijaitsevan A.W.Wahrenin patsaalla juhlahetki. Pääjuhla pidettiin 6.7.1947 Forssan kirkossa. Eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm puhui juhlayleisölle ja kutsuvieraana kirkon etupenkissä keskellä istui tasavallan presidentti J.K. Paasikivi puolisoineen.
Kuvat: Aallon valokuvaamo.
Vuonna 1947 Forssaan saatiin ensimmäinen ambulanssi.
Finlayson-Forssan tehtaille perustettiin muoviosasto vuonna 1948. Samana vuonna tehtaalla oli alettu valmistaa paikallista erikoisuutta, muovilla pintasiveltyä puuvillapohjaista kangasta. Tuotetta kutsuttiin muovinahaksi, muovikankaaksi, keinonahaksi ja kermiksi, mutta sen nimeksi vakiintui lopulta muovikankaiden yleisnimeksi kohonnut kerni. Kerni löysi tiensä suomalaisten koteihin pöytäliinojen, hyllyn päällisten, keittiön verhojen, esiliinojen, huonekalujen ja matkalaukkujen uutena materiaalina. Se taipui lasten kurapuvuiksi ja aikuisten sadevaatteiksi. Kernistä valmistettiin paljeovia ja sillä verhoiltiin jopa autonpenkkejä ja lastenrattaita.
Kuvassa vasemmalla on Muovitehtaan laboratorio 1960-luvulla. Keskimmäinen kuva on Finlayson-Forssan Muovitehtaan mainoskuva, jossa päivälliskattaus on aseteltu kukkakoristeiselle kerniliinalle. Oikealla on kuva Kevätmessuilta vuonna 1953. Finlayson-Forssan Muovitehtaiden tuotantoon kuvassa tutustuu presidentti Urho Kekkonen.
Kuva (oikealla): Aarne Pietinen
Varatuomari Reino A. Vilpas toimi kauppalanjohtajana 15.4.1948 - 31.12.1963 ja kaupunginjohtajana 1.1.1964 - 31.7.1970.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
