Vuonna 1950 Forssan kauppala osti pääosan Viksbergin kartanon maista. Kauppa solmittiin koskemaan 310 hehtaarin kokoista aluetta.
1950-luvun alku merkitsi Forssan tekstiilitehtaille uutta nousua. Kangaspainon yhteyteen perustettiin ateljee ja tehdas alkoi valmistaa omia malleja ja muovipäällysteisestä puuvillakankaasta eli kernistä tuli suosittu myyntituote. Tuotevalikoiman monipuolistuminen edellytti suurempia tiloja. Vuonna 1950 aloitettiin uuden automaattikutomon rakentaminen. Uudet tilat mahdollistivat entistä suuremmat tuotantomäärät. 126 000 neliön laajuinen rakennus mainittiin yhdeksi maan suurimmista yksittäisistä rakennuksista.
Kuvassa on Forssan uuden kutomon työmaa vuonna 1950.
Kuvassa on Forssan paloasema Turuntien ja Kuhalankadun kulmassa. Rakennus valmistui vuonna 1950. Aikanaan hyvin uudenaikaisen paloaseman suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer.
Kuva otettu vuonna 1962.
Automaattikutomo valmistuu! Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomoa rakennettiin vuosina 1950-51. Sen suunnittelivat professori H.O. Hannelius ja arkkitehti Bertel Strömmer Tampereelta. Uuden kutomon valmistuttua vanhassa kutomossa keskityttiin mm. erikoiskankaisiin ja -käsittelyihin, kuten sillaan ja tekosilkkiin. Kuvissa on Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomo, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin ja uudenaikaisin kutomolaitos.
Pärekatot määrättiin korvattaviksi syttymättömällä päällysteellä vuoden 1951 loppuun mennessä. Vielä vuonna 1953 Forssassa oli 336 pärekattoista rakennusta, kuitenkin pääosin ulkorakennuksia.
Vuonna 1951 perustettiin Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry (LHLY), joka toimii Forssan, Humppilan, Jokioisten, Someron, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän alueilla. Yhdistyksellä on tällä hetkellä (2019) noin 850 jäsentä.
Paikallisyhdistys kuuluu nykyisin Suomen Luonnonsuojeluliittoon. Yhdistyksen toiminta keskittyy sääntömääräisesti luonnonsuojeluun, rauhoitustyöhön, tutkimukseen ja ympäristökasvatukseen sekä -valistukseen. Toiminnan näkyvimmät kulmakivet ovat Forssan luontomuseon ylläpito, ympäristökasvatustyö ja vuosittain ilmestyvän Lounais-Hämeen Luonto -lehti. Toimintaan kuuluu erilaisia näyttelyitä, retkiä, seminaareja, tapahtumia, kannanottoja, julkaisuja, tieteellistä tutkimustyötä ja koulutusta. Yhdistys omistaa lisäksi noin 600 hehtaaria luonnonsuojelualueita Urjalan puolella sekä näiden välittömässä läheisyydessä olevan Raikon kartanon.
llmakuvassa maisemia Tammelasta, Saaren siltaa ympäröivistä alueista.
Kuva: T:mi Karhumäki
Pääministeri Urho Kekkonen toipui Kalle Kaiharin mökillä saamastaan sairaskohtauksesta Forssassa Finlaysonin johtokunnan huvilalla vuonna 1952. Rakennuksen suunnitteli Wahrenin luottoarkkitehti G. Th. Chiewitz. Se rakennetiin Forssan Yhtiönpuistoon, Loimijoelle katsovalle rantapenkereelle vuosina 1855 - 1856. Rakennus toimi aluksi toimitusjohtajan asuntona. Nykyisin rakennus tunnetaan Forssan Klubina.
Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi paljastettiin Forssan hautausmaan vanhan siunauskappelin vierellä syksyllä 3.9.1953. Juhlan yhteydessä käytiin laskemassa seppele sankarihaudoille. Puhetta pitämässä oli ministeri Eemil Luukka.
Vuoden 1953 elokuussa aloitettiin Forssassa Hämeentiellä ja Kartanonkadulla katujen kestopäällystys. Kuvassa on asfaltoitu Hämeentie 1960-luvun alun valokuvassa.
Kuva: Auvo Hirsjärvi
Forssan-Tammelan Osuuskassa muodostettiin vuonna 1953.
Vuonna 1956 Finlayson-Forssa Oy:llä työskenteli 2001 työntekijää.
Kuvat ovat Finlayson-Forssa Oy:n tehtailta. Vasemmalla kuvassa näkyvä niisihuone sijaitsi vanhassa kutomorakennuksessa. Niisittämisessä antelija antaa loimilangat järjestyksessä pistelijälle, joka pujottaa loimilangan metalliniiden silmästä erityisen koukun avulla.
Forssan vanhainkoti (nyk. Heikanrinteen palvelukeskus) vihittiin käyttöönsä Saksankadulla.
Antin konditoria aloitti toimintansa yhä käytössä olevan nimen alaisuudessa 19.11.1956.
Lue lisää yrityksen historiasta heidän nettisivuiltaan.
Kuvat: Antin konditoria
Forssan linja-autoasema otettiin käyttöön alkuvuodesta 1958. Funktionalismia edustavan asemarakennuksen on suunnitellut Forssan kauppalan- ja kaupunginarkkitehtina vuosina 1954-1988 toiminut Yrjö Mykkänen.
Helsinki-Pori -pikatie (nyk. vt 2) sekä Forssa-Turku -pikatie (nyk. vt 10) valmistuivat vuonna 1958.
Tammelan Osuuskauppa rakennutti Hämeenkulma -tavaratalon vuonna 1958 risteykseen, jossa Hämeentie ja Vapaudenkatu erkanevat. Rakennus oli Forssan ensimmäisiä tavarataloja. Osuuskauppa Hämeenmaa perustettiin yritysrekisterin mukaan 15.03.1978. Rakennuksessa on sittemmin ollut liike- ja toimistotiloja. Rakennus purettiin vuoden 2019 keväällä.
Osuuskauppa Hämeenkulman S-Market valmistui Hämeentielle.
Osuuskauppa Hämeenmaa syntyi 1. tammikuuta 1993, kun Etelä-Hämeen Osuuskauppa ja Päijät-Hämeen Osuuskauppa yhdistyivät. Forssan seudulla toiminut Osuuskauppa Hämeenkulma oli yhdistynyt Etelä-Hämeen Osuuskauppaan vuonna 1984.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
