Kuvassa näkyy Kuhalan koulu, joka muutti Talsoilaan uusiin tiloihin vuonna 1960. Myöhemmin rakennukset purettiin ja paikalle nousi vuonna 1977 Forssan kaupungintalo.
Vanha Koskisilta muutetaan kevyen liikenteen väyläksi, kun vanhan sillan viereen rakennetaan uusi autotiesilta. Vasemmalla kuvassa Vanha Koskisilta kuvattuna kohti Kauppakatua. Oikealla olevasta ilmakuvasta näkyy Forssan keskustaa, jossa uutta Koskisiltaa rakennetaan.
Yhtiön meijeri lopetti toimintansa.
Koho Oy aloitti toimintansa.
Pikatie Hämeenlinnaan valmistui.
Forssan ammattikoulu sai Yrjö Mykkäsen suunnitteleman koulurakennuksen, joka rakennettiin vuosien 1960-1961 välillä. Sotavuosien jälkeen perustetussa koulussa oli osastot puu- ja metallitöille. Ammattikoulun historian suurimpia muutoksia oli, kun vuoden 1961 syksyllä aloitettiin tyttöjen opetus pukuompelu- ja keittäjälinjalla. Samana vuonna laajenivat opintotarjonnan monipuolistumisen seurauksena myös koulun tilat. Nykyisin samassa rakennuksessa toimiva Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä kouluttaa opiskelijoita monipuolisesti eri ammatteihin.
Rautatienkadun ja Turuntien kulmaan valmistui vuonna 1962 liikerakennus, johon muutti mm. hotelli Maakunnan toiminta. Hotellin nimi muuttui samalla Koskenniskaksi.
Kuva: Pentti Nurmi
Armas Puolimatka esittää kauppalanvaltuustolle Turussa toimivan rakennuspuusepäntehtaan siirtoa ja laajentamista Forssaan 25.9.1962. Rakennustoimisto A. Puolimatka oli rekisteröity heinäkuussa 1947.
Rakennusvalmisteen puusepäntehtaan rakentamiselle myönnetään lupa 29.1.1963 ja betonitehtaalle 7.10.1963. Suomen lippu liehuu vasemmalla valokuvassa Rakennusvalmisteen puutyötehtaan katolla harjannostajaispäivän kunniaksi vuonna 1963. Varsinainen tuotantotoiminta alkoi huhtikuussa seuraavana vuonna. Oikealla Rakennusvalmisteen perustaja Armas Puolimatka kuvattuna työpöytänsä takana vuonna 1978.
Forssan kauppala päätti päällystää kaikki pääväylänsä. Kustannusarvio oli 230 000 markkaa.
Osuuspankin uusi toimitalo valmistui Sibeliuksenkadulle.
Asetus Forssan kaupungin perustamisesta 8.4.1963.
Forssa sai kaupunginoikeudet vuoden 1964 alussa. Kuvassa kaupunginhallitus on vierailulla Axel Wahrenin patsaalla. Samana vuonna kaupunginvaltuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäistä kertaa nainen, Alisa Fagerström.
Heikan koulurakennus valmistui ja opetustoiminta alkoi.
Karjanhoidosta luovuttiin Forssan kartanossa.
Puhelinyhtiöstä Forssan Seudun Puhelin Oy.
Video: Veikko Laihanen Oy, 1964, Tehdaskylästä kaupungiksi - Forssa.
Tuotanto Rakennusvalmisteen vastavalmistuneella betonielementtitehtaalla alkoi 25.2.1964. Saman vuoden huhtikuussa työt alkoivat myös puutyötehtaan puolella. Kuvissa elementtikuormaa, elementtien valmistamista sekä tehtaalle asennettuna puuntyöstökone eli ns. kaksipäinen tappikone.
Forssan Kartanonkadun ja Pekolankadun risteys. Kuvassa asuinkerrostaloja, ja keskellä vuonna 1968 käyttöön otettu uusi seurakuntatalo. Kadun päässä pilkottaa myös 1970-luvun alussa rakennettu kuplajäähalli.
Forssalainen poliitikko Eino Raunio toimi valtiovarainministerinä 1968-1970.
Seurakuntatalo valmistui 29.9.1968.
Ensimmäiset kuninkuusravit ravattiin Forssassa Pilvenmäen raviradalla vuonna 1968. Kävijöitä tapahtumassa oli 16 885 henkilöä.
Vuonna 1969 Rakennusvalmisteella oli töissä 546 henkilöä. Kuvassa on työntekijöitä Rakennusvalmisteen puutyötehtaalla ikkunoita kokoamassa.
Kuvassa näkyvä Forssa-yhtiön pääkonttori ja Wahrenin asuinrakennus Corps de logie sijaitsi Yhtiönpuistossa. Rakennus oli valmistunut vuonna 1851 ja Wahren itse suunnitteli rakennuksen pohjaratkaisut. Arkkitehti Chiewitz osallistui ulkoasun laadintaan. Pääkonttori tuhoutui tulipalossa vuonna 1969 joulun tienoilla.
Koijärven kunta yhdistettiin Forssaan vuoden 1969 alusta. Pieniä aloja Koijärvestä yhdistettiin Urjalaan.
Nokan B-mielisairaala otti vastaan ensimmäiset potilaansa.
Kalevi Ahon ensimmäinen Sinfonia valmistui.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
