Vuonna 1970 valmistui Rakennusvalmisteen kalustetehdas.
Kuvassa valmistetaan keittiökalusteiden ovia Rakennusvalmisteen kalustetehtaalla. Ovirakenteen sisälle kiinnitettävän pahvikennoston ansiosta ovesta tuli kevyt, tukeva ja kestävä.
Kaupunginjohtaja Reino A. Vilpas jäi eläkkeelle ja uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Jorma Laurila.
Kuvanveistäjä Aukusti Veuron (1886-1954) vaimo Elsa Veuro (os. Aaltonen, kuvanveistäjä Väinö Aaltosen sisko) lahjoitti 21 patsasta sisältävän veistoskokoelman Forssan kaupungille. Veuron patsaita on sijoitettu mm. kaupungin puistoihin ja rakennusten yhteyteen: Verkonkutoja ( Yhtiönpuistossa), Istuva tyttö (Ankkalammin puisto), Aleksis Kivi (kaupunginkirjaston edessä) ja Vasikkaa juottava (Kuhalan koulun edessä). Kokoelman kipsipienoismalleihin voi tutustua kaupungintalon ala-aulassa.
Kuvassa on Forssan ensimmäinen jäähalli, joka valmistui 1971. Se oli ylipainehalli, ns. kuplahalli, jonka materiaali valmistettiin Finlaysonin tehtailla Forssassa. Kangas valmistettiin Enka-Glanzstoffin langasta kutomossa ja se siveltiin PVC-muovilla muovitehtaalla. Saumauksen teki kokkolalainen Rukka Oy.
Forssan urheilutalo valmistui.
A. Ahlströmin lasivillatehtaan tuotanto alkoi.
Nilcon Oy:n tehdas ja konttori Rakennusvalmisteen teollisuusalueella vihittiin käyttöönsä 26.8.1971. Rakennusvalmiste Oy:n omistukseen Nilcon fuusioitiin kymmenen vuotta myöhemmin. Yrityksen valmistama Nilcon-laatta jäi pois tuotannosta ja laitoksen nimeksi tuli Pitkäpalkkitehdas. Siellä valmistettiin ja tuotekehiteltiin eri vahvuisia ontelolaattoja.
Kuvassa vasemmalla näkyy Forssan-Tammelan Säästöpankin uusi toimitalo rakenteilla. Toimitilat vihittiin käyttöönsä vuonna 1972. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Olli Vahtera. Uusi pankkitalo rakennettiin puretun "Piparkakkutalon" paikalle.
Kuva (vas.): Liisi Aromaa
Uuden kylpyhuonetehtaan rakennustyöt alkoivat Rakennusvalmisteen tehdasalueella vuonna 1971. Teollisuushallin tilavuudeksi tuli 45 000 kuutiometriä ja lattiapinta-alaa oli yhteensä 7 000 neliömetriä. Rakennuksen harjannostajaisia vietettiin 9.12.1971 ja työt tehtaassa aloitettiin vuoden 1972 helmikuussa.
1970-luvun alkupuolella raskaiden, betonirakenteisten kylpyhuone-elementtien aika alkoi olla ohi. Viimeiset betonikylppärit valmistettiin Rakennusvalmisteen Forssan tehtailla vuonna 1974. Tilalle kehiteltiin kevytrakenteisempia, muovitetusta teräspellistä tehtyjä ratkaisuja. Kylpyhuonetehtaan tuotanto laajeni käsittämään kaikenlaisia tilaelementtiratkaisuja - työmaasuojia, äänieriöitä, työnjohtotiloja - joten tehdasyksikön nimi muutettiin vastaamaan paremmin tuotantoa. Siitä tuli vuonna 1979 Teräselementtitehdas.
Forssan muuttovoitto vuonna 1972 oli 649 asukasta.
Lasten liikennepuisto avattiin vuonna 1972. Aloitteen liikennepuiston perustamisesta oli tehnyt Suomen Autoklubin Lounais-Hämeen ry ja vuonna 1970 kaupunginhallitus varasi liikennepuiston alueen toimintaa varten.
Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntainliitto perustettiin.
Forssan ensimmäiset liikennevalot asennettiin Rautatienkadun ja Kauppakadun risteykseen.
Kuva: Lauri Pohjakallio
Sähköpässiliikenne päättyi vuonna 1973. Kuvassa Sähköpässi työntää vaunuja Viksbergin sillalla. Kuva on vuodelta 1972.
Kuva: Auvo Hirsjärvi
Kaupungin rahatoimisto sai käyttöönsä pienoistietokoneen.
Hämeenkulman viljavarasto Talsoilaan.
Luonnonhistoriallinen museo siirtyi paloasemalle Turuntielle.
Finlayson-Forssan lastentarha järjesti kevätretken Forssan-Humppilan välisellä "kappeeraiteisella" vuonna 1972. Lapset matkustivat höyryveturin vetämässä museojunassa. Vuonna 1974 liikennöinti radalla loppui ja kiskot välillä Forssa-Jokioinen purettiin. Jokioisten ja Humppilan välinen rata on edelleen käytössä museorautatienä.
Jätevedenpuhdistamo valmistui.
Automaattinen ulkomaanliikenne tulee käyttöön puhelinverkossa.
Puistotäti-toiminta alkoi Finlaysonin puistossa, Kurkelanmäessä ja Talsoilassa 18.2.1974. Hoitomaksu oli 1 mk/pv ja hoidossa oli 10-20 lasta, jotka otettiin hoitoon saapumisjärjestyksessä. Poimintoja Puistotäti-toimintaa koskevasta ohjeesta: "4 § Puistotädin on pyrittävä järjestämään lapsille heidän ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavia leikkejä ja liikuntaa, niin etteivät lapset ole vaarassa vilustua." Toiminta-ohjeesta: "Puistotäti valvokoon, että lapset leikkivät sopivia leikkejä sekä, että jokaisella lapsella on leikkirauha ilman tovereiden kiusantekoa." Kaupungin järjestämä puistotätitoiminta loppui vuonna 1993.
Forssan Kartanon (per. 1876) navetta ja tallirakennus purettiin alkuvuodesta 1975. Myös alueella sijainneet neljä hirsistä asuinrakennusta, kolme liiteriä ja katos hävitettiin. Kartanon koneet ja muu irtaimisto myytiin huutokaupalla ja pellot vuokrattiin. Karjasta oli luovuttu jo vuonna 1965. Vuonna 1975 yhtiön navetan paikalle rakennettin kauppakeskus, johon muuttivat tavaratalot Centrum ja Forssamarket. Nykyisin kauppakeskus tunnetaan Kartanokeskuksen kauppakeskuksena.
FoPS pelasi jääkiekon SM-liigassa vuosina 1975-1977.
Finlayson lopetti yleisen saunansa.
Erkki Liikanen voitti Syksyn Sävel -laulukilpailun kappaleella Evakkoreki.
Kuvassa näkyvien Viksbergin pytinkien purku aloitettiin vuonna 1976.
Valtion virastotalo valmistui Rajakadulle. Virastotaloon muuttivat Forssan nimismiespiiri, posti, Alko ja Tammelan tuomiokunnan kanslia. Virastotalosssa pidettiin myös Forssan ja Tammelan kihlakunnanoikeuden istunnot.
Rakennusvalmisteella oli töissä 1 820 henkeä.
Erkki Liikanen voitti Syksyn Sävel -laulukilpailun kappaleella Jokkantii.
Kuvassa näkyy Viksbergin kartanon päärakennus, joka tuhoutui tulipalossa syksyllä 1978. Kartanon kantatilana oli Haudankorvan kylän Jaakkolan rustitila. Se oli mukana alueen ensimmäisissä maakirjoissa v. 1539. Vuonna 1760 Jaakkolan omistus siirtyi Jokioisten kartanon silloiselle isännälle Ernst Gustaf von Willebrandtille. Vuoteen 1790 mennessä Willebrandt loi suuren kartanon ostamalla muita tiloja Jaakkolan ympäriltä. Kokonaisuutta alettiin kutstua Viksberg -nimellä. Kartano vaihtoi useaan kertaan omistajaa, kunnes vuonna 1852 sen silloinen isäntä, pääkonsuli Alexander Lavonius myi kartanon Axel Wahrenille. Tulipaloon 1978 saakka säilynyt päärakennus oli perimätiedon mukaan alkuperäinen, tosin muutostöitä ja korjauksia läpikäynyt alkuperäinen 1600-luvun päärakennus.
Kuva: Auvo Hirsjärvi, 1973
Mika ja Turkka Malin ensimmäinen albumi Runkomäen iltamat ilmestyi.
Antero Vuori perusti Koijärven ensimmäisen luonnonsuojelualueen. Samana vuonna Koijärvelle valmistui lintutorni.
Forssan kaupungin kotipalvelu sai ensimmäisen autoryhmän.
Forssan Seudun Puhelin Oy sai uudet toimitilat Viksbergistä.
Hotelli Cumulus avasi ovensa huhtikuussa 1979. Vihkijäisjuhlassa puhujana eduskunnan puhemies Veikko Helle.
Koijärvi-liikkeen luonnonsuojeluaktivistit kahlitsevat itsensä ketjuilla työkoneisiin Forssan Koijärvellä keväällä 1979.
G. Th. Chiewitzin suunnittelema Forssan-yhtiön tehtaankoulu siirrettiin. Koulurakennus jäi 1960-luvulla Kartanonkadun varteen rakennetun kerrostalon pihapiiriin ja oli jo purkamisuhan alla. Syksyllä 1977 museovirasto teki aloitteen rakennuksen suojelemiseksi. Kaupunki siirsi koulun Yhtiönpuiston puolelle marraskuussa 1979. Toinen puiston tenniskentistä jäi tehtaankoulun alle.
Kuva: Martti Korpela
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
