FORSSAN KESKUSTA - KAUPUNKIKÄVELY

Forssan kaupunki on osa Suomen teollisuushistoriaa. Tutustu omatoimisesti kävellen valtakunnallisesti arvokkaaseen teollisuusyhdyskuntaan. 

Kaupunkikävelykierros -esitteessä on esillä keskusta alueen kävelyreitin varrella kaksitoista eri kohdetta, jotka kertovat millainen teollisuusyhdyskunta aikoinaan oli. Kävelyreitti on 3,5 kilometrin pituinen. Reitti on merkitty maastoon pienillä valkoisilla opastekylteillä, joissa on kullekin kohteelle oma QR-koodinsa. Koodin kautta pääsee tutustumaan kohteiden tietoihin. QR-Koodin voi lukea älypuhelimen avulla.

Kierroksen reitin varrella on kauppoja, ruoka- ja kahvipaikkoja ja voit samalla tutustua Forssan kaupalliseen tarjontaan ja pistäytyä välillä syömässä tai kahvilla. Nauti Forssasta kävellen tutustumalla teollisuusyhdyskuntaan!
Karttakuva Forssan keskustan kaupunkikävelyreitistä

 
1. Teollisuusrakentaminen - Kehräämöalue2. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet - Wahreninkatu 3. Teollisuusyhdyskunnan virkamiesten asuminen - Yhtiönpuisto ja huvilat4. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Tehtaankoulu5. Teollisuusyhdyskunta - Tori6. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Lastentarha ja kerhola7. Kirkko ja pappila8. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet - Kalliomäki9. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Yhteislyseo - Wiksbergin koulu

9. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Yhteislyseo - Wiksbergin koulu

Yhteislyseo

Kuva 4. Mustavalkoinen kuva koulurakennuksesta.kuva 4

Forssan yhteislyseo sijaitsee Tammelasta tulevan Hämeentien ja Yhtiönkadun risteyksessä. Forssan Suomalainen Yhteiskoulu aloitti vuokratiloissa syksyllä 1899. Se oli ensimmäinen maaseudulle perustettu suomenkielinen oppikoulu. Koulurakennus valmistui vuonna 1907 ja sen on suunnitellut Yrjö Sadeniemi (kuvat 4 - 7). Koulutalo on hirsi- ja tiilirunkoinen edustaen 1900-luvun alun romanttista jugendvaikutteista arkki- tehtuuria. Ajan arkkitehtuurille ominaiset piirteet näkyvät rakennuksen monimuotoisessa katossa, kerroksittain muuttuvassa materiaalissa ja värityksessä sekä räystään ja ikkunoiden lautojen muotokielessä. Rakennuksen ensimmäinen kerros on kivirakenteinen. Myös ensimmäisen kerroksen sisätilat ovat rapattuja ja selkeitä. Ovien kehystykset korostuvat rapatuista pinnoista. Toinen kerros on tehty puurakenteisena. Aula- ja juhlatilojen seinät on paneloitu. Seinän alaosissa on ns. rintapaneelit ja yläosa on ollut vaakapanelointi. Juhlasalissa ja aulassa on koristeelliset kattorakenteet. Ulkoarkkitehtuurissa toistuu sisäarkkitehtuurin kivi- puumaailma.

Kuva 5. Yhteiskoulun piirrokset.kuva 5

Kuva 6. Yhteiskoulun piirrokset.kuva 6

Vuonna 1958 otettiin käyttöön kiinteästi vanhaan osaan liittyvä tiilirunkoinen modernia arkkitehtuuria edustava uudisrakennuskompleksi (ks. kuva 7), jonka jälkeen talossa parhaimmillaan oli yli tuhat oppilasta. Laajennusosan luonnokset teki ilmeisesti vielä Sadeniemi. Hankkeen suunnitteli Einari Wennervirta. Lyseo siirtyi valtiolle 1948.

Kuva 7. Koulurakennuksen uudisrakennuskompleksi.kuva 7

Lyseon vanhan osan kattoratsastaja poistettiin peruskorjauksen yhteydessä 1900-luvun puolessavälissä. Korjauksen yhteydessä 2011 se palautettiin (vrt kuvat 4 ja 7).

Wiksbergin koulu

Kuva 3. Lapset seisovat rivissä Wiksbergin koulun edustalla.kuva 3

Wiksbergin vanha koulu (kuvat 2 ja 3) rakennettiin vuonna 1891. Uusrenessanssia edustavan rakennuksen suunnitteli insinööri O. A. Gadolin. Rakennus on nyt kahvila-, kampaamo- ja asuntokäytössä. Ikkunat on vaihdettu ja osa julkisivun koristeista on poistettu. Myös sisätilat on muutettu käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä. Piirustuksista ja vanhasta valokuvasta näkyy koristelujen määrä.

Kuva 2. Koulun piirrustukset.kuva 2

Lyseolta on aikaisemmin johtanut tie voimalaitoksen ohi nykyisen kevyenliikenteen sillan kohdalta. Kun Yhtiönkatu rakennettiin, tielinjaus muutettiin kulkemaan kahvilan länsipuolelta. Valokuvassa rakennetaan lyseon ensimmäistä laajennusta vuonna 1923 (ks. kuva 1).

Kuva 1. Vanha mustavalkoinen ilmakuva Forssastakuva 1

10. Teollisuusrakentaminen - Kutomoalue11. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet ja julkiset rakennukset - Uusikylä, Työväentalo, Maakunta, Elävienkuvien Teatteri, Sauna- ja pesulaitos ja meijeri12. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Hotelli