FORSSAN KESKUSTA - KAUPUNKIKÄVELY

Forssan kaupunki on osa Suomen teollisuushistoriaa. Tutustu omatoimisesti kävellen valtakunnallisesti arvokkaaseen teollisuusyhdyskuntaan. 

Kaupunkikävelykierros -esitteessä on esillä keskusta alueen kävelyreitin varrella kaksitoista eri kohdetta, jotka kertovat millainen teollisuusyhdyskunta aikoinaan oli. Kävelyreitti on 3,5 kilometrin pituinen. Reitti on merkitty maastoon pienillä valkoisilla opastekylteillä, joissa on kullekin kohteelle oma QR-koodinsa. Koodin kautta pääsee tutustumaan kohteiden tietoihin. QR-Koodin voi lukea älypuhelimen avulla.

Kierroksen reitin varrella on kauppoja, ruoka- ja kahvipaikkoja ja voit samalla tutustua Forssan kaupalliseen tarjontaan ja pistäytyä välillä syömässä tai kahvilla. Nauti Forssasta kävellen tutustumalla teollisuusyhdyskuntaan!
Karttakuva Forssan keskustan kaupunkikävelyreitistä

 
1. Teollisuusrakentaminen - Kehräämöalue2. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet - Wahreninkatu 3. Teollisuusyhdyskunnan virkamiesten asuminen - Yhtiönpuisto ja huvilat4. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Tehtaankoulu5. Teollisuusyhdyskunta - Tori6. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Lastentarha ja kerhola7. Kirkko ja pappila8. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet - Kalliomäki9. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Yhteislyseo - Wiksbergin koulu10. Teollisuusrakentaminen - Kutomoalue11. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet ja julkiset rakennukset - Uusikylä, Työväentalo, Maakunta, Elävienkuvien Teatteri, Sauna- ja pesulaitos ja meijeri

11. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet ja julkiset rakennukset - Uusikylä

Teollisuuden kasvun myötä Forssaan muuttanut kasvava työläisväestö tarvitsi katon päänsä päälle. Forssa Osake Yhtiö rakennutti asuntoja työväelleen, mutta myös maanviljelijät myivät tontteja lähistön kylien alueilta. Rakentaminen moninkertaisti kyläalueiden rakennetun alueen. Sen lisäksi että uuden rakenteen sisään jäi kylän rakennuksia myös nimet olivat periytyivät kylien ajalta. Esimerkiksi Björninmäki ja Sepänhaka sijoittuivat Kauppakadun ja Rautatienkadun risteyksen molemmin puolin. Vanha kylärakenne tiivistyi ja täydentyi nykyiseksi Uudenkylän alueeksi 1800-luvun lopussa 1900-luvun alussa ja muodosti tärkeän osan teollisuusyhdyskuntaa.

Kuva 2. 1800-luvun puurakennuksia.kuva 2. Uudenkylän 1800-luvun puolella rakennettujen puurakennusten julkisivuarkkitehtuurille oli usein ominaista se, että päädyssä jaettiin ullakon kohdalla julkisivuvuoraus erilaisiin kenttiin. Alueelta löytyy tästä useita eri variaatioita. Jos kadun puolella ullakon osuus erotettiin listalla ja toisen suuntaisella vuorauksella ullakolla saatettiin jakaa esimerkiksi vielä vesikaton leikkauskohdasta uusi kenttä, jonka vuoraus saattoi olla saman tai erisuuntainen alemman kentän kanssa. Kivijalat olivat korkeita, joka osoittaa miten kadunpinta on noussut alueella.

Uudenkylän asuinalueelle syntyi vapaammin sommiteltu rakennuskanta. Kadut olivat kapeita ja tontit pieniä. Myös useat käsityöläiset ja kauppiaat muuttivat alueelle ja perustivat verstaitaan ja puotejaan. Alueelle keskeisistä Kauppakadusta ja Keskus- kadusta oli 1920-luvun puoliväliin tultaessa muodostunut vilkas asuin- ja liikekatu muuta alueen rakennetta suurempine rakennuksineen. Rakennukset saattoivat olla kaksikerroksisa, jolloin ensimmäinen kerros oli liiketilaa. Korkeissa rakennuksissa myös ullakkokerroksessa oli asuintiloja. Ensimmäisen kerroksen näyteikkunoita on myöhemmin avattu isommiksi. Muiden katujen varsilla olli mittakaavaltaan selvästi pienempiä asuinrakennuksia, joihin sijoittui myös käsityöläisten tiloja. Uudenkylän alueen puurakennuksissa on nähtävissä tehdasyhtiön rakennuttamien puutalojen arkkitehtuurista lainattuja piirteitä. Näin esimerkiksi Chiewitzin arkkitehtuurin koristeellisuus vaikutti myös Uudenkylän alueen rakentamiseen (kuva 2). Muutoksia rakennuskantaan aiheuttivat lähinnä tulipalot. Vuoden 1901 tulipalossa tuhoutui suuria alueita Uuttakylää, joka jouduttiin rakentamaan uudestaan. Pienempiä tuli- paloja oli useampia, mm. Sepänhaassa (kuva 1).

Kuva 1. Vanha kartta Forssastakuva 1

Uudenkylän eteläosaan sijoittui rautatieläisiä, koska rata kulki läpi Uudenkylän alueen ja rautatieasema oli lähellä. Jo puretun radan linjaus näkyy alueen sisällä olevan puiston rajauksessa.

Kuva 3. Hotelli Maakunta ulkoapäin kuvattuna.kuva 3

Kuva 4. Ihmisiä ja auto rakennuksen edessä.kuva 4

Kuva 5. Ihmisiä kadulla puutalojen edustalla.kuva 5

Julkiset rakennukset kuten työväentalo ja Hotelli Maakunta puolestaan toivat modernin arkkitehtuurin piirteitä alueelle. Työväentalo (kuvat 8 - 13) rakennettiin 1920-luvulla ja sen viereen 1930-luvulla Hotelli Maakunta (kuvat 3 - 5), kumpikin rapattuja ja selkeitä rakennuksia. Työväentalo on rakennettu vuonna 1929 tulipalossa palaneen edeltäjänsä perustuksille. Työväentalon toisessa kerroksessa on ravintola Sävel, jonka sisätila on tutustumisen arvoinen. Hotelli Maakunnan tulipalossa tuhoutunut puurakenteinen osa on kaksikerroksinen, jossa alueelle tyypillisesti ensimmäinen kerros oli liiketiloja näyteikkunoineen. Toisessa kerroksessa oli majoitustiloja. Kiviosassa on pääosin majoitustiloja.

Kuva 8. Työväentalon sali.kuva 8

Kuva 10. Työväentalon sisustusta kuvattuna.kuva 10

Kuva 13. Lasinen kaariovi.
kuva 13

Forssan Elävienkuvien teatteri (kuvat 9 ja 14) on Suomen vanhin toimiva elokuvateatteri. Rakennus on valmistunut vuonna 1906. Tänä päivänä teatteri tarjoaa mm. vuosittain elo-syyskuun vaihteessa kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit.

Kuva 9. Forssan Elävienkuvien teatterikuva 9

Kuva 14. Forssan Elävienkuvien teatterikuva 14

Loimijoen rannan sauna- ja pesulaitos ”Forssan kylpylä” (kuvat 11 ja 12) oli aikoinaan varsin ajanmukainen rakennus. Rakennuksessa oli virkamiehille ja tehtaan työläisille omat osastot. Kylpylä ja viereinen meijerirakennus (kuvat 6,7 ja 11) liittyvät kaupunginosassa säilyneeseen ehjään 1800- ja 1900-lukujen vaihteen katunäkymään. Ulkoasultaan sauna ja pesulaitos oli punatiilinen, rappaamaton ja sitä kiersi puinen parvi. Vuonna 1933 rakennus kuitenkin uudistettiin arkkitehti Paavo Tiitolan suunnitelmien mukaan. Suuri osa alkuperäisestä asusta menetettiin: rakennus rapattiin ja puiset koriste-osat sekä parvet purettiin. Rakennus on nykyisin asuinkäytössä. Koska rakennus oli aikoinaan yleisessä käytössä sen piha-alueet liittyvät saumattomasti puisto-alueisiin. Katsele rakennusta menemättä piha-alueelle.

Kuva 11. Forssan kylpylä.kuva 11

Kuva 12. Forssan kylpylä.kuva 12

Meijerirakennus on yhä punatiilinen. Se rakennettiin aikoinaan Forssan kartanon (Uudenkartanon) meijeriksi 1901. Rakennuksen suunnitteli insinööri Ottmar Alarik Gadolin. Kartano sijaitsi nykyisen Kartanonkadun varrella. Kartanosta ei ole jäljellä muita rakennuksia.

12. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Hotelli