FORSSAN KESKUSTA - KAUPUNKIKÄVELY

Forssan kaupunki on osa Suomen teollisuushistoriaa. Tutustu omatoimisesti kävellen valtakunnallisesti arvokkaaseen teollisuusyhdyskuntaan. 

Kaupunkikävelykierros -esitteessä on esillä keskusta alueen kävelyreitin varrella kaksitoista eri kohdetta, jotka kertovat millainen teollisuusyhdyskunta aikoinaan oli. Kävelyreitti on 3,5 kilometrin pituinen. Reitti on merkitty maastoon pienillä valkoisilla opastekylteillä, joissa on kullekin kohteelle oma QR-koodinsa. Koodin kautta pääsee tutustumaan kohteiden tietoihin. QR-Koodin voi lukea älypuhelimen avulla.

Kierroksen reitin varrella on kauppoja, ruoka- ja kahvipaikkoja ja voit samalla tutustua Forssan kaupalliseen tarjontaan ja pistäytyä välillä syömässä tai kahvilla. Nauti Forssasta kävellen tutustumalla teollisuusyhdyskuntaan!
Karttakuva Forssan keskustan kaupunkikävelyreitistä

 
1. Teollisuusrakentaminen - Kehräämöalue2. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet - Wahreninkatu 3. Teollisuusyhdyskunnan virkamiesten asuminen - Yhtiönpuisto ja huvilat4. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Tehtaankoulu5. Teollisuusyhdyskunta - Tori6. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Lastentarha ja kerhola7. Kirkko ja pappila8. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet - Kalliomäki9. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Yhteislyseo - Wiksbergin koulu10. Teollisuusrakentaminen - Kutomoalue11. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet ja julkiset rakennukset - Uusikylä, Työväentalo, Maakunta, Elävienkuvien Teatteri, Sauna- ja pesulaitos ja meijeri12. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Hotelli

12. Teollisuusyhdyskunnan julkisia rakennuksia - Hotelli

Kuva 4. Ihmisiä hotellin edustalla.kuva 4

Forssa Osakeyhtiön rakennuttama hotelli (kuvat 1 ja 3-7) sijaitsee Rautatienkadun, Hämeentien, Kartanon- kadun ja Wahreninkadun yhtymäkohdassa, keskustan vanhimmassa liikenteellisessä solmukohdassa. Vaikka rakennus on nyt kadunvarressa, se on suunniteltu osaksi puistoa (kuva 2). Puiston on suunnitellut todennäköisesti Wahrenin puutarhuri Rydberg kuten Yhtiönpuistonkin. Vapaamuotoisesti kaareutuvat puistokäytävät pehmeärajaisine istutuksineen noudattavat Yhtiönpuiston sommitteluperiaatteita. Vanhoista puistokäytävistä suurin osa on hävinnyt, mutta osa nykyisistä käytävistä noudattaa vielä vanhoja kaareutuvia linjoja. Istutuksia on vielä alkuperäisillä paikoillaan. Puistossa säilyneitä vanhoja kasvilajeja ovat mm. pihtakuusi, lehtikuusi, sembramänty, koivu, lehmus ja tammi sekä syreenit ja angervot.

 Kuva 1. Hotellin vanhat piirrustukset.kuva 1

Kuva 2. Vanha karttakuva hotellin edustasta.kuva 2

Kuva 3. Hotellin vanhat piirrustukset.kuva 3

Kookas puutalo valmistui 1883, ja rakennukseen tuli kuusi huonetta matkustajille, suurehko ruokasali, biljardi- ja ravintolahuone sekä kirjasto ja lukuhuone. Rakennuksen on suunnitellut Bruno Granholm, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Rautatiehallituksen pääarkkitehtina. Talosta muodostui paikkakunnan sosiaalisen elämän keskus ja kuuluisin kapakka. Raittiusliike kävi pitkän kamppailun hotellin oluttuvan sulkemiseksi ja onnistui lopulta pyrkimyksissään 1898. 1920-luvulta eteenpäin rakennus palveli aluksi kauppalan- ja myöhemmin kaupungintalona. Rakennukseen sijoitettiin valtuuston istuntosalin lisäksi kauppalankanslia, rakennuskonttori, kantakirjasto, terveyskaitsijan toimipaikka ja kaksi kokoushuonetta kauppalanhallitusta ja lautakuntia varten. Entinen hotelli palveli kaupungintalona vuoteen 1977, jolloin valmistui nykyinen kaupungintalo. Rakennus on nykyään toimisto- ja liiketiloina.

Kuva 5. Hotelli Wahreninkadun päästä kuvattuna 1909 Forssa Osake Yhtiön 50-vuotisjuhlien aikaan ja vuonna 2013.kuva 5. Hotelli Wahreninkadun päästä kuvattuna 1909 Forssa Osake Yhtiön 50-vuotisjuhlien aikaan ja vuonna 2013.

Kuva 7. Hotellin kaappi, 1883.
kuva 7. Hotellin kaappi, 1883.

Kuva 6. Hotellin veranta joen puolella toteutui suunnitelmien mukaisesti.
kuva 6. Hotellin veranta joen puolella toteutui suunnitelmien mukaisesti.